Sivut

perjantai 27. marraskuuta 2015

Pikkujoulubrunssi

Heräsin tänä aamuna huonosti nukutun yön jäljiltä tosi huonovointisena. Väsytti ja oli tosi kökkö olo kaikin puolin. Akilleksia särki ja ne oli tosi jäykät. Nieleskelin pahaa oloa ja yrin haudata sen kahvikupin pohjalle. Kyllä tämä tästä, ajattelin. Tiedossa oli vapaapäivä, pikkujoulubrunssi, venyttelyä ja illaksi vielä pikkujouluilua. Olisin varmaan jäänyt sänkyyn vällyjen väliin koko päiväksi, jos tiedossa ei olisi ollut kaikkea kivaa ohjelmaa. Muutaman kahvikupin jälkeen olo alkoi helpottamaan ja aloin kasata brunssitarpeita kasaan. Oltiin sovittu Terhin ja Annan kanssa, että käydään aamulla yhdessä salilla vähän tekemässä kehonhuoltoa ja sitten jatketaan aamua brunssilla. Olin odottanut tätä jo pitkään :)

Lämmiteltiin ja höpöteltiin ensi vähän yhdessä, kunnes alettiin vähän temppuilemaan. Terhi oli juuri kerännyt taskut täyteen tekniikkavinkkejä käsilläseisontaa ja päälläseisontaa varten ja niitä sitten käytiinkin vähän läpi. Vitsit kun tajusi taas monta juttua, et aaahhh, näin se meneekin. Kumpa miulla olisi kotona jokin temppuhuone, missä vois kaikkea tällaista puuhailla. No, jos joskus muutetaan isompaan asuntoon, niin sitten sellainen varmasti tulee!!






Aamupuuhastelun jälkeen suunnattiin Terhille mahat kurnien kohti pikkujouluherkkuja. Ei oltu kovin tarkasti sovittu, että mitä kukakin tuo, pieniä aavistuksia oli toki. Paisteltiin yhdessä erilaisia lettuja ja kasattiin kaikki herkut ison pöydän ääreen. Ja kyllä oli tajuttoman hyvää: lettuja, hilloja, mysliä, chiapuuroa, raakakkua, raakasuklaata, smoothieta, hedelmiä, muffineita....








Perus bloggaajat ;)



Tässä vaiheessa päivä oli piristynyt ja mieli oli oikein iloinen. Se vaati näköjään hyvää seuraa ja ruokaa. Kiitos siitä <3 Nyt on mukava jatkaa päivää kohti muita puuhia ja kohti tulevaa viikonloppua.



Ihanaa, rentouttavaa, rauhallista ja tunnelmallista viikoloppua juuri sinulle!





tiistai 24. marraskuuta 2015

Kasvisruokahaaste: viikko 3.

Mie syön Quornia lihan sijaan.
Ai siis mitä se on?
No sieniproteiinia.
Aha (hyi), kuulostaa vähän oudolta. Maistuuko se niinkun sieniltä?
No ei todellakaan! Se on varsin neutraalin makuinen, itse saa maustaa.


Jotenkin yllä olevan tapaan menee usein keskustelu, kun kerron syöväni Quornia. Tämä oudolla nimellä varustettu tuote on siis sieniproteiinia ja oiva vaihtoehto lihalle. Tuotteen valmistuksessa käytettään mykoproteiinia, joka on siis sieniproteiini, luontaisesti esiintyvä sellainen. Quornia valmistetaan käymisprosessin avulla, vähän kuten oluttakin, mutta tässä prosessissa kerätään talteen kiinteä massa (oluen valmistuksessa neste). Quorn on lihaan verrattuna egologinen vaihtoehto. Kannattaa käydä lukemassa lisää täältä.




Quornia on saatavilla useissa eri muodoissa ja ainakin rouhe muistuttaa ulkonäöltään hyvin paljon jauhelihaa. Kaupassa tuotteet löytyvät pakastealtaasta. Olen itse käyttänyt quornia ehkä reilun vuoden verran säännöllisen epäsäännöllisesti. Quornrouhe on koostumukseltaan hyvin lähellä jauhelihaa eikä siinä ole soijarouheen tapaan kummallista sivumakua. Quorn on itsessään aika mauton, joten sen voi helposti maustaa haluamallaan tavalla. Rouheen lisäksi olen nähnyt kuutioiota ja fileitä. Lisäksi pihvejä taitaa myös olla saatavilla. Miun kasvisruokapäivän quornherkku syntyi about 15 minuutissa, joten aika täydellistä pikaruokaa siis. 


Quorn -bolognese kookosmaitoon

1 pussi quorn rouhetta 
1 tetra (2 dl) kookosmaitoa
1 iso sipuli
3-4 rkl pesto arabiataa
suolaa, pippuria

Pilko sipuli ja kuullota pannulla hetki. Lisää joukkoon quorn ja jatka kuullotusta, kunnes quorn on sulanut ja lämmennyt. Lisää joukkoon mausteet, pesto ja kookosmaito. Anna hautua muutama minuutti. Tarjoa haluamiesi lisäkkeiden kanssa.






 
Quorniin liittyen haluan vielä jakaa positiivisen lounaskokemuksen Helsingistä viime viikonlopulta. Shoppailuiden lomassa kävimme ystäväni kanssa Stockmanin yläkerrassa Fazerilla syömässä. Siellä oli tarjolla tortillabuffet melko sopivaan 13 € hintaan. Ja täytyihän se testata. Hintaan kuului siis yksi tortillalettu (lisäletut 1,5 €/kpl) ja paljon erilaisia täytteitä: salaatteja, vihanneksia, salsoja, papuja, kanaa, possua ja kasvissyöjille Quorn-kuutioita. Lisäksi sai vielä keittoa (2 eri vaihtoehtoa vieläpä), leipää ja kahvia/teetä. Mie tietysti kasasin tortillan väliin quornia, joka oli erittäin hyvää. Tuohon hintaan nähden oli kyllä aika täydellistä!




Mie oon nyt kyllä tähän kasvisruokaan tykästynyt todella paljon eikä lihaa varsinaisesti edes ole tehnyt mieli. Ehkä ihan hyvä, maistuu joulukinkku sitten entistäkin paremmalta jouluna.



torstai 19. marraskuuta 2015

Kasvisruokahaaste: viikko 2.

Herkuttelu kasvisruuan parissa jatkuu. Viime viikosta jääkaappiin jäi palanen ihanan oranssia kurpitsaa, jota olen raastanut puuron sekaan useampana päivänä. Säästin myös kasvisten keittämiseen käyttämäni nesteen ja olen lisäillyt sitä myös puuron joukkoon. Ja voi kuinka tulee iloisen pirteä oranssi puuro, kun joukossa on raastettua kurpitsaa. Makukin on mukavan pehmeä, koska kurpitsa itsessään ei ole kovin voimakkaan makuinen.

IHANASTA KURPITSAPUUROSTA OLISI KUVA TÄSSÄ, JOS EN OLISI TIPUTTANUT KÄNNYKKÄÄ SINNE PUUROLAUTASELLE!!

Onneksi puhelimessa oli suojakuoret, eikä suuria vahinkoja syntynyt. Suojakuoren valkea sisus ei enää ole kovin valkoinen, sellainen kellertävä ehkäpä. Tekevälle sattuu, kuten tiedätte :) Miun kakkosviikon kasvisruokapäivä oli keskiviikkona. Olin täksi viikoksi ostanut aamupaloja varten kaurajogurttia, jota söinkin koko viikon erilaisten lisukkeiden kanssa: banskua, leseitä, siemeniä, marjoja ja makeutusta. Mukavaa vaihtelua tavalliselle jogurtille. Kaurajogurtti on kyllä niin kallista, että tuskin sitä jatkossa tulee joka viikko ostettua, mutta ehkäpä silloin tällöin. Hyvän makuista se kuitenkin oli, voitti kyllä soijajogurtin.

www.oatly.com



Kasvisruokalounaaksi kokosin itselleni herkullisen salaatin. Kuva ei kyllä herkullisen näköinen ole, maku ja idea olivat tällä kertaa pääasiassa. Perussalaattia, jonne heitin sekaan maissia, mungpapuja (keitän näitä ja pidän pienissä rasioissa pakkasessa, juuri salaatteja varten), uunipunajuuria (jämät alkuviikon ruuista) ja jyvä-linssi lisäkettä (tämäkin alkuviikon jämää). Päälle loraus avokadoöjlyä ja mustapippuria. Jämäruuastakin saa koottua hyvin herkullisen makuisen aterian.


Tässä vielä "varsinaisen" kasvisruokapäivän jälkeisen päivän lounassalaatti.
Ajoittain mietin aina, että pitäisikö siirtyä ihan kokonaan kasvisruokaan. Jotenkin se vain tuntuu kauhean työläältä ja en halua kokea, että rajoitan elämääni tai syömistäni jotenkin. Tälläiset kasvisruokahaasteet eri muodoissaan ovat minulle sopivia ja aina niistä jää jotain hyviä ideoita ja asioita siihen perus arkeenkin.


Ensi viikolla luvassa sitten kasvisruokaa jonkin kivan reseptin muodossa.
 
 
 

maanantai 16. marraskuuta 2015

Kasvisruokahaaste: viikko 1.

Ensimmäisen viikon kasvisruokapäivää panttasin sitten ihan sunnuntaille asti. No, todellisuudessa oli niin paljon liikkuvia osia muina päivinä, että päivä siirtyi itsestään viikonlopulle. Ja hyväähän kannattikin odottaa :) Koko päivä meni siis kasvisruualla (maitoa ja muutama valkuainen tuli myös syötyä) ja uusia juttujakin tuli kokeiltua. Soijajogurttia ei aikaisemmin ole tainnut edes tulla ostettua, mutta nyt päätin sitä kokeilla. Valitsin maustamattoman ja makeuttamattoman version, koska halusin itse makeuttaa ja maustaa aamupalani. Soijajogurtin perusmaku ei ollut kovin kummoinen, mutta muutamalla tipalla steviaa ja hippusella piparkakkumaustetta siitä tuli oikein hyvää, tykkäsin. Jogurtin joukkoon heitin paahdettuja kaurahiutaleita ja auringonkukansiemeniä sekä marjoja. Eksyipä joukkoon muuta ananaskirsikkakin.

Nämä ovat ihan miun suosikkeja!

Ananaskirsikoita





Jääkappissa viikon päivät majaillut hokkaidokurpitsa pääsi vihdoin kokeiluun. Ensin mietin paahdettua kurpitsaa, mutta päädyin kuitenkin sosekeittoon, koska en sellaista ole pitkään aikaan tehnyt.



Kurpitsa-porkkana -keitto kondensoituun maitoon
(+ paahdetut siemenet)

1 (hokkaido)kurpitsa
2-3 porkkanaa
1 tölkki (sokeroimatonta) kondensoitua maitoa
suolaa, inkivääriä
kookosöljyä

Halkaise kurpitsa, poista siemenet (ota talteen) ja paloittele kurpitsa kattilaan. Itse en edes kuorinut hokkaidokurpitsaa.  Paloittele porkkana samaan kattilaan, lisää vettä ja keitä kypsiksi (10 min). Kaada keitinvesi pois kattilasta, mutta ota osa siitä talteen. Lisää kattilaan maito ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää keitinvettä haluamasi määrä, jotta saat keitosta sopivan juoksevaa omaan makuusi. Lisää mausteet ja kiehauta keitto nopesti lämpimäksi.

Puhdista siemenistä suurimmat rippeet ja laita ne kulhoon, jossa on paljon kylmää vettä. Hiero siemeniä kulhossa sormilla puhtaiksi. Rippeet laskeutuvat pohjalle ja siemenet kelluvat pinnalla. Toista käsittely tarvittaessa. Kuivaa siemenet ja paahda niitä kookosöljyssä pannulla kauniin ruskeiksi. Mausta suolalla.  






Keitosta tuli omaan makuun aivan täydellistä, samettisen pehmeää ja sopivan kermaista, ehkä hieman makeaakin kondensoidun maidon ansiosta. Varmasti myös kookosmaito toimisi erinomaisesti. Inkivääri toi kivan lisän keittoon. Idea siementen paahtamiseen tuli Terhin postauksesta, itse en ehkä olisi tajunnut kokeilla. Aika jänniä olivat nuo paahdetut siemenet. Joku tykkää toinen ei, minuun upposivat kyllä. Keiton lisäksi tein pienen kaura-lese-siemen -sämpylän, keitosta yli jääneet siemenet napostelin päivän aikana.

Ja jos mietit vielä, että mikä ihmeen haaste, niin käy lukemassa aiempi postaukseni aiheesta (tässä) tai klikkaile itsesi Terhin blogiin (tässä), mistä idea on lähtöisin.



Tämän viikon kasvisruokapäivää odotan jo innolla, se tulee varmasti vastaan jo alkuviikosta :)




keskiviikko 11. marraskuuta 2015

Kasvisruokahaaste: kerran viikossa kasvisruokapäivä

Olen aina pitänyt kasvisruuasta, vaikka olenkin myös suuri lihan ystävä. Viime syksynä vietin lihatonta lokakuuta ja kokkailin kasvisruokia koko kuuden. Välillä innostun tekemään esim. töihin ison satsin jotain kasvispataa ja sitten saatan syödä sitä useamman päivän putkeen. Mutta ihan puhtaita kasvisruokapäiviä ei ehkä arkeen osu kovin usein. Jossain kohtaa päivää sitä lihaa yleensä suuhun eksyy jossain muodossa. Terhin kasvisruokahaasteen innostamana ajattelin minäkin pitää vuoden loppuun asti kerran viikossa kasvisruokapäivän. Käytännössä siis 8 viikon pituinen haaste. Maitotuotteet ja munat ovat tuolloinkin varmaan ruokavaliossa jotenkin mukana, mutta niiden määrää voisi vähentää ja yrittää etsiä uusia korvaavia tuotteita. Kauramaitoa esimerkiksi olen nytkin silloin tällöin ostanut ja jogurtin/rahkan välipalana voisi kokeilla korvata vaikkapa kasvispohjaisilla vaihtoehdoilla tai smoothiella.






Miun kasvisruuat ovat yleensä jotain patoja tai keittoja. Joskus tulee myös tehtyä kasvispihvejä tai paisteltua vaikkapa pinaattilettuja. Pata ja keitto koostetaan yleensä niistä aineksista mitä kaapista sattuu löytymään. Ja yleensä siellä on ainakin linssejä ja jotain papuja. Riisin korvikkeena (en juurikaan osta riisiä ekologisista syistä) on quinoaa, kauraa, ohraa, tms. Lisäksi usein löytyy myös kookosmaitoa ja tomaattimursakaa. Silloin tällöin tulee ostettua tofua ja joskus jauheliha on mukava korvata quorn -sienirouheella.








Suosittelen lämpimästi lähtemään mukaan tähän kasvisruokahaasteeseen. Itse ainakin lähden mukaan sellaisella tutkimusretki -fiiliksellä. Haluan kokeilla uusia tuotteita ja koitan kehitellä uusia reseptejä. Jääkaapissa odottaa yksi iso hokkaidokurpitsa, mitähän jännää siitä keksisi?





maanantai 9. marraskuuta 2015

Kondensoitu maito ja kasvispata

Olipa kerran kesä ja olipa kerran himo itsetehtyyn jäätelöön. Googlailin reseptejä ja totesin, että kondensoitu maito oli ainesosana useissa resepteissä. Tiesin sen olevan sokeroitua, joten en lähtenyt sitä heti kaupasta hakemaan, koska olisin halunnut tehdä sokeritonta jäätelöä ja makeuttaa sen stevialla (Huom! Ben & Jerry´s on mun herkkua, mut eihän sitä nyt aina voi syödä). Aloin pohtimaan josko kondensoitua maitoa saisi sokeroimattona. Googlailin hetken, mutta en jostain syystä löytänyt sokerittomia versioita. No kesä eteni ja jäätelön teko taisi vähän unohtua. Olin loppukesällä siskon luona Tampereella käymässä. Sokoksen ruokakaupassa eksyin tutkailemaan säilykehyllyä ja silmiin osui sokeroimaton kondensoitu maito. Ja siitäpä lähtikin purkki heti matkaan.

Jostain syystä en kuitenkaan muistanut tehdä jäätelöä ja purkki "unohtui" kaappiin. Jokunen viikko sitten aloin tehdä kasvispataa ja kaivelin kaapista kookosmaitoa. Sitä ei ollut, mutta silmiin sattui kondensoitu maito ja päätin oottaa purkin testiin. Ehkä sillä voisi korvata kookosmaidon. Avasin purkin. Maito ei ollut ihan valkeaa vaan sellaista vähän kellertävää tai rusehtavaa. Maistoin maitoa vähän purkista ja voi APUA! Aivan järkyttävän hyvää!! Kermaista ja vähän makeaakin, vaikka sokeria ei ollut lisätty. Käytin maidon kasvispataan, joka valmistui alla olevista aineista: kaalia, sipulia, papuja, chiliä, kanttarelleja, linssejä, bulguria, siirappia ja mausteita.

Valsinaista ohjetta ei ole, koska tämä syntyi spontaanisti kaapin antimista :) Pilkoin kaalin ja sipulin, kuullotin pannulla voissa hetken ja heitin kaikki muut aineet vesitilkan kanssa pataan hautumaan. Maidon lisäsin sitten loppuvaiheessa. Mausteina oli suolaa, valkopippuria ja mustapippuria. Nestettä on helppo lisäillä hauttamisen aikana. Tykkään tehdä tällaisia patoja tosi paljon, kun ei tarvitse olla tarkka ja ruoka saa hautua padassa rauhassa. Nämä on tällaisia "kaapintyhjennysruokia".



Mun kasvispata ei ole koskaan ollut näin hyvää, siis olisin voinut kiskaista vaikka koko pannun yhdellä kerralla massuun. Hillitsin kuitenkin himoni ja purkitin ruokaa töihin vietäväksi. Töissä onkin tuntunut, että on päässyt syömään oikein super herkkua ruokaa tässä viime päivinä. Tällaista pataa teen takuulla uudestaan. Ehkäpä sinne voisi laittaa mukaan vähän kikherneitä, niin tulisi proteiiniakin hiukan.




Kouvolassa tätä kondensoitua sokeroimatonta maitoa löytyy ainakin Prismasta, josta kävin jo muutaman purkin hamstraamassa. Keksin nimittäin jo varmaan sata ja tuhat ideaa, mihin haluan sitä kokeilla. Etenkin kaikkien erilaisten puurojen sekaan. Siis esimerkiksi ohrapuuro tuosta maidosta, kuola valuu jo suupieliä pitkin ihan vaan ajatuksesta. Tässä maidossa oli rasvaa jotain 8-10 %, jos nyt oikein muistan. Että en minäkään siitä aamupuuroa ehkä joka päivä keittele, mutta silloin tällöin. Toimii myös varmasti hyvin niin, että laittaa vaikka osan nesteestä tuota ja loput jotain normi maitoa. Herkkupuuroja odotellessa!



Onko kellään kokemuksia tästä sokeroimattomasta kondensoidusta maidosta? Mitä siitä voisi tehdä? Makoisaa viikkoa joka tapauksessa! Nautitaan syksyn sadosta ja käytetään kauden kasviksia nyt mahdollisimman paljon. Ne ihan huutaa meitä kaupassa.




perjantai 6. marraskuuta 2015

Sukellusmatka Egyptiin: Pohjoisen hylyt ja Tiran

Syyslomareissu Egyptin lämpöön sukeltamaan oli erittäin tervetullut. Oli ihana jättää kaikki remonttipölyt kotiin, päästä lillumaan meriveteen ja ihailemaan vedenalaisen luonnon kauneutta. Porrasremppa jäi lähtiessä vielä vähän vaiheeseen ja tiesin, että kotiin palatessa hommaa olisi vielä jatkettava. Portaiden hiominen ja maalaaminen/lakkaaminen onkin ollut vähän suurempi projetki, kuin alussa osasin odottaa. No, lopussa kiitos seisoo!






Meidän sukellusloman kohteena oli pohjoisen Punaisenmeren hylyt ja Tiran. Matka oli varattu sukelluskeskuksen kautta ja se sisälsi siis oikeastaan ihan kaiken. Sukelluslomilla arvostan sitä, että kaikki on valmiiksi järjestettyä ja toimivaa, muilla lomilla on sitten kiva itse vaikka varailla majoitukset, lennot, yms. Olimme olleet vastaavan tyyppisellä lomalla jouluna 2012, joten tiesimme suurin piirtein mitä matkalta odottaa. Lensimme Turkish Airlinesin koneilla Istanbulin kautta Hurghadaan. Etukäteen olin kuullut paljon kehuja kyseisen lentoyhtiön koneista eivätkä nuo kehut osoittautuneet yhtään turhiksi. Koneet olivat siistejä ja suht tilavia. Palvelu oli hyvää ja ruoka maittavaa. Leffatkin olivat tosi uusia, joten aika kului mukavasti omaa ruutua töllötellessä. 



 


Hurghadan maankamaralle tömähdimme keskellä yötä. Kentällä oli tietysti edessä vielä perus viisumisähläys ja miljoona passintarkastusta egyptiläiseen tapaan. Onneksi kaikki meni suht jouhevasti ja pääsimme melko nopeasti satamaan ja laivalle nukkumaan. Aamulla lähdimme jo hyvin varhaisessa vaiheessa merelle ja kohti ensimmäisiä sukelluksia. Meitä oli matkalla vain 8 sukeltajaa, mikä on todella vähän. Edellisellä reissulla määrä taisi olla jotain 15-20 väliltä. Veneessä olikin tällä kertaa erinomaisesti tilaa jokaiselle sukeltajalle. Kelpasi oikein mainiosti!!




Sukellussafareilla, joilla kellutaan laivalla meressä koko viikkoa, sukeltamaan pääsee yleensä 3-4 kertaa päivässä. Aamulla herätys on kuuden jälkeen. Sängystä ylös, jotain vaatetta päälle ja kuuntelemaan millainen päivän eka sukelluspaikka tulee olemaan. Sitten kamat niskaan ja veteen sukeltelemaan. Ekan sukelluksen jälkeen on aina aamupalan aika. Munakasta, salaattia, juustoja ja kaikenlaisia herkullisia mössöjä paikalliseen tapaan. Koska lämpöä riittää heti aamusta alkaen ainakin näin syksyisin, niin sukellusten välillä tulee lähinnä makoiltua auringossa. Päivän toinen sukellus tehdään joskus 11 tietämillä, jonka jälkeen saakin masun jälleen täyteen ruokaa, kun on lounasaika. Lounaan jälkeen taas makoillaan ja rentoudutaan auringossa, kunnes on taas aika pulahtaa veteen päivän kolmannelle sukellukselle joskus 15 tietämillä. Pimeä tulee varsin nopeasti auringonlaskun jälkeen ja päivän neljäs ja viimeinen sukellus onkin yösukellus. Sen jälkeen on illallinen ja sinnikkäimmät yrittävät ruuan jälkeen vielä viettää hetken aikaa kannella. Yhdeksän tietämillä porukka alkaa hiljalleen tipahdella ja siirtyä nukkumatin hoiviin. Käytännössä tuolla paatilla vain syödään, sukelletaan, otetaan aurinkoa ja nukutaan. Yksinkertaista, helppoa ja mukavaa :)









Lämpötila oli vedessä 28-29 astetta. Ilmanlämpötila oli jatkuvasti niin korkea, että shortseja ja toppia enempää ei vaatteita tarvinut. Iltaisinkaan en tainnut pitkähihaista kaivaa kertaakaan, toki tuulisella säällä sitä olisi saattanut tarvita. Elämä on kyllä huisin hellppoa lämpimässä säässä ja yhtään ei ollut ikävä Suomen kylmyyttä.








Tällä matkalla sukelluskohteet olivat sekä erilaisia ruittoja että upeita hylkyjä. Osa kohteista sijaitsi 30 metrin tuntumassa, mutta usein upeimmat korallit ovat matalemmalla, missä auringonvaloa on enemmän. Tykkään kyllä itse sukeltaa sekä hylyillä että biokohteissa. Toki hylyilläkin on yleensä paljon kaloja ja koralleja ympärillä, joten silloin pääsee nauttimaan molemmista. Väriloisto ja elämänkirjo on kyllä huikea veden alla. Sitä jaksaisi ihailla loputtomiin. Jotkin kaloista ovat jostain syystä ihan miun lemppareita. Joko ne ovat todella hauskan tai upean näköisiä tai sitten vaan yksinkertaisesti niin liikuttavan suloisia, että ei mitään rajaa.

Miun suosikki on ehdottomasti alla olevassa kuvassa oleva Masked Puffer (Arothron diadematus) eli Naamiopallokala siis. Ei toki väriloistoltaan yllä monen muun kalan tasolle, mutta on vain niin tajuttoman hellyyttävä tapaus. Pikkuinen pullea kala on niin suloisen näköinen, että olisin voinut kuluttaa koko tankillisen ilmaa vain tuijottelemalla sen puuhastelua korallien seassa. Nimitys pallokala tulee siitä, että vaaran uhatessa kala täyttää itsensä vedellä ja muuttuu suuremmaksi, pallon muotoiseksi. Pallokat ovat myrkyllisiä: maksa, suolisto, iho ja sukuelimet sisältävät myrkkyä. Oikein valmistettuna pallokalaa voi kuitenkin syödä. Japanissa ja Koreassa näin tehdään, mutta itse en ehkä lähtisi kokeilemaan.




Edotukset lomalta olivat suuret, mutta aina kaikki ei mene ihan toiveiden mukaan. Ehdin tehdä pari päivää ihania sukelluksia kunnes olo muuttui erittäin huonoksi. Maha meni aivan sekaisin ja kuumekin nousi. Lisäksi päätä särki aivan tajuttomasti, migreeni ehkä. Kaiken kruunasi kuitenkin myrsky,  joka iski juuri silloin, kun olo oli kaikista huonoin. Salamat toki oli upeita ja ihailimme niitä kannella. Mutta tuulen noustessa ja laivan alkaessa keikkumaan tulin tietysti vielä merisairaaksi ja halailin vessanpönttöä oikeastaan koko illan, kun ajoimme myskyssä kohti suojaisampaa yöpaikkaa. Sen illan jälkeen oli niin kuollut olo, että ei rajaa. Onneksi olo alkoi seuraavien päivien aikana vähän kohentua ja pääsin viimeisenä päivänä vielä sukeltamaankin.







Näin jälkeen päin ajateltuna loma oli oikein ihana, kun painaa delete -nappulaa kolmen päivän osalta. Auringosta tuli nautittua. Sukellukset olivat hienoja. Ruoka oli hyvää. Hommat toimivat laivalla erinomaisesti. Seura oli mukavaa. Arki unohtui ja sai vaan nauttia.



Kuvat: rakkaani Marko

Tällainen syysloman sukellusreissu tällä kertaa. Kauhean usein ei ole viime vuosina tullut edes pidettyä syyslomaa, mutta kyllä se hyvää teki. Ehkäpä ensi vuonna uudestaan :)