Sivut

torstai 27. elokuuta 2015

Pinnan päällä: Repoveden melontaretki

Koska kesäkelit ovat nyt olleet parhaimmillaan, niin päätettiin hyödyntää niitä ja oltiin viikonloppuna pienellä melontaretkellä. Lauantaina aamulla suunnattiin kohti Repoveden kansallispuiston Saarijärven sisääntuloa. Sieltä tarkoitus oli patikoida noin 3 km pituinen reitti Kuutinlahden melontatukikohtaan, jossa kajakit meitä odottivat. Teltta, makuupussit, vaatteet ja ruuat oli kotona pakattu rinkkoihin/reppuihin ja juomavettäkin oli riittämiin mukana. Aurinko paistoi iloisesti kirkkaan siniseltä taivaalta ja ilma oli jo aamusta melko lämmin. Käveltiin hetken hiekkatietä kunnes siirryttiin pienelle polulle, joka kiemurteli sinne tänne, ylös alas. Hiki tuli aika nopeasti, vaikka hiljakseen käveltiinkin. Jossain kohtaa tuli vastaan risteys, jossa kaivettiin kartta esille, kun ei oltu ihan varmoja kumpaan suuntaan pitäisi jatkaa. Mie (joka vihaan suunnistusta ja olen myös huono siinä) sanoin painavalla äänellä, että tuonne näkötornin suuntaan vaan, se on oikea reitti. No eipä tainnut olla, todellakaan!! Päädyttiin sitten kipuamaan aikamoiset mäet Mustalamminvuoren päälle. Käytännössä valuttiin hikeä, kun päälle päästiin :D Toki maisemat oli upeat, että eipä tuo ylimääräinen lenkki nyt kauheasti haitannut. Palattiin samaa reittiä takaisin risteykseen ja jatkettiin sitten risteyksestä sinne, minne heti olisi pitänyt mennä.

Kuva: Marko

Kuva: Marko


Olen itse ennen melonut paljonkin, kun kilpamelontaa olen harrastanut. Melontaretkellä ei juurikaan ole tullut kuitenkaan käytyä. Vähän jännitti, että miten saadaan kaikki tavarat kanootteihin mahtumaan, mutta hyvinhän ne sinne menivät. Kannettiin kanootit veteen ja ei muuta kuin keulat kohti Kivisilmää. Meidän suunnitelma oli siis tehdä Kivisilmänkierros. Reitti on melko helppo ja sopii ihan aloittelijoillekin. Pituutta tällä reitillä on reilu 20 km, joten vauhti saa olla kyllä todella leppoisaa, jos tämän haluaa tehdä yhden yön reissuna. Melotiinkin oikein rauhassa, nautittiin maisemista ja pysähdeltiin valokuvailemaan moneen kertaan. 


Kuva: Marko

Kuva: Marko

Kuva: Marko

Kuva: Marko

Perus melonta-asento. Kuva: Marko

Kuva: Marko

Kuva: Marko

Kuva: Marko

Matkan varrelle mahtui paljon hienoja maisemia ja muitakin retkeilijöitä oli melko paljon liikkeellä. Lähimmät tulipaikat olivat täynnä lapsiperheitä sekä muita melojia ja veneilijöitä tuli jatkuvasti vastaan. Kun pääsimme lähemmäksi Kivisilmää, väkikin hieman väheni. Kivisilmästä jatkoimme melontaa vielä kohti Hirvenpäänjokea. Vajaan 2 km pituinen joki kiemurteli suoalueen keskellä. Virtausta ei oikestaan ollut ollenkaan, vaan vesi käytännössä seisoi paikallaan. Oli tosi hiljaista koko ajan, vähän sellainen karmiva mutta hieno paikka. Kun joki oli melottu, aloimme etsiä yöpaikkaa. Yhden niemen olimme jo aiemmin käyneet tarkistamassa, mutta jatkoimme matkaa vielä Erkinsaarille, koska siellä saattaisi kuulemma olla hyväkin yöpymissaari. Jonkin aikaa kiertelimme ja kävimme saaria tutkimassa, kunnes löysimme juuri sen saaren, mistä meille oli vihjailtu. Saaaressa oli ihana pieni hiekkaranta ja teltallekin löytyi aika täydellinen paikka.

Joella. Kuva: Marko

Kuva: Marko

Kuva: Marko

Kuva: Marko

Matkan viidakko. Kuva: Marko

Purettiin kanootit, kasattiin teltta ja pulahdettiin raikkaaseen veteen uimaan päivän hiet pois. Oli kyllä niin taivaallisen ihanaa! Ilta menikin sitten syödessä ja auringonlaskua katsellessa. Oltiin lähdetty matkaan vähän "paremmilla" eväillä ja ruuaksi valmistuikin jauheliha-kookos -wokki. Iltapalajälkkäri oli sitten lämmitettyä leipäjuustoa tumman suklaan ja vedelmien kera, voi nami!! Kyllä jaksoikin näillä eväillä nukkua.

Kuva: Marko

Näyttää lupaavalta! Kuva: Marko

Ja pystyyn saatiin. Kuva: Marko


Kuva: Marko

Kuva: Marko

Kuva: Marko

Kuva: Marko


Jälkkäri-iltapala! Kuva: Marko

Kuva: Marko


Aamulla lintujen ääntely taisi ainakin minut herättää. Aamu valkeni kirkkaana ja varsin lämpimänä. Veden pinnalla leijaili kaunista sumua, jota hetken aikaa istuin kahvikuppi kädessä ihailemassa kuunnellen luonnon ääniä. Nämä ovat niitä täydellisiä hetkiä! Keiteltiin tosiaan kahvit ja puurot sekä paisteltiin munat ja pekonit. Sitten tavarat kasaan, kanoottien pakkaus ja kotimatkalle.

Kuva: Marko

Kuva: Marko

Kuva: Marko

Kuva: Marko

Kuva: Marko

Järven pinta oli täysin peilityyni, kun lähdettiin kotimatkalle. Melottiin rauhassa takaisin melontatukikohtaan, jonne palautimme kanootit. Paluumatkan kävelimmekin hiekkatietä autolle asti ja jätimme polulla kävelyn väliin. Kotimatkalla tehtiin stoppi vielä ensimmäisessä kaupassa, jäätelö ja jääkylmät juomat maistuivat päivän paahteen jälkeen aika hyviltä.

Kuva: Marko

Kuva: Marko


torstai 13. elokuuta 2015

Kääretorttu mustikka-sitruuna -rahkalla

Lähti tässä yhtenä iltana vähän lapasessa tuo keittiössä puuhastelu. Nimittäin siinä mielessä, että tuli väsättyä kyllä ruokaa ihan suurperheen tarpeisiin :D Kookos-kalakeittoa kattilallinen, tomaattista kaalipataa iso pannullinen, suklaamuffineja, siemennäkkäriä ja bonuksena vielä kääretottukokeilu. Siinäpä menikin yksi ilta rattoisasti, mutta nyt on pakastin täynnä ruokaa tuleville päiville (ehkä jopa viikoille). 

Tämä kääretorttukokeilu oli ihan hetken mielijohde, ohjetta ei ollut, vain jonkinlainen idea päässä. Vatkasin valkuaispurkin jämistä ja karppisokerista (eli erytritolista) kuohkean vaahdon. Sekaan lisäsin jauhoseoksen, jossa oli kookosjauhoa, leivinjauhetta, vehnäleseita ja jauhettuja kaurahiutaleita.  Sitten vaan uuniin hetkeksi.



Pohjan paistuessa tein täytteeksi sitruunaista mustikkarahkaa. Sen sitten levittelin torttupohjalle, jonka kääntelin leivinpaperin avulla rullalle. Pohjasta ei tullut yhtä hyvin rullautuva, kuin tavallisesta kääretorttupohjasta. Kookosjauho etenkin tekee leivonnaisista hyvin helposti hajoavia. Mutta kyllä se rullalle meni, joskin hieman repeili. Mutta ei niin kaunis ulkonäkö olikin kätevä peittää kuorrutteella eli samaa tavaraa kuin tortun sisällä. Muutamat mustikat vielä päälle ja koko komeus (khöm..) oli varmis. Kamalankin näköisistä leipomuksista saa muuten yllättävän hienoja tekemällä jonkin kuorrutteen ja koristelemalla koko komeuden vaikkapa marjoilla.







Seuraavana päivänä vasta testasin makua ja se oli kyllä varsin hyvä. Koostumus tuossa taikinapohjassa oli jonkun verran tiiviimpi kuin jos olisi vehnäjauhoista tehnyt, mutta sen aavistin jo etukäteen, koska kookos- ja kaurajauhoista leivottaessa lopputulos on usein aika tiivis. Mut mie tykkään tosi paljon näistä jauhoista, eikä tiiviys minua haitannut. Ja varmasti ohjetta kehittelemällä pohjasta saisi paremmin rullautuvan. Mantelijauhoista tekisi mieli vastaavaa myös koittaa ja toimisihan tämä varmasti myös suklaisena versiona. Lisäksi voisi koitaa ihan normaaleista munista, epäilen kuitenkin että vaahdosta ei silloin tule yhtä kuohkeaa kuin mitä se nyt oli ja tällöin pohjasta tulee entistä tiiviimpi. Mutta toki keltuaiset saattaisivat tuoda uudenlaisen rakenteen pohjaan. Tällaista ajatusleikkiä ja ideointia tämä :)

maanantai 10. elokuuta 2015

Saalistusta mökillä

Koska kesä näköjään tuli kunnolla vasta näin elokuun puolella, niin mökkeilystähän kannatti ottaakin kaikki ilo irti viikonloppuna. Suuntasin perjantaina töiden jälkeen kohti itärajaa ja Virolahden mökkiä, luvassa oli iskä & tytär -viikonloppu. Kelit olivat kohdillaan koko viikonlopun eivätkä pienet sadekuurot haitanneet ollenkaan. Lisäksi mökkiviikonlopun ajoitus oli lähes täydellinen, sillä viinimarjat olivat kypsyneet, mustikoita oli metsä täynnä ja kasvimaakin odotti kerääjäänsä. Viikonloppu menikin siis puuhastellessa kaikenlaista pientä keräyshommaa. Nautin kyllä oikein kovasti.



Tyhmä keräsi märkiä marjoja, onneksi kuivaaminen sujui helposti.


Aamupuuro ja tuoreet marjat suoraan pensaasta.


Persiljaa talveksi.

Oreganoa, nämä kuivataan.



Hieman rehottava puska pinaattia.



Ja nälkäkään ei päässyt yllättämään, kun iskä loihti kaikkea herkkua. Oli savustettuja ahvenia, sienikastiketta useampaan kertaan ja kunnon pihvitkin kerettiin paistella. Namskis!!
 



 
Marjojen keräilyn lisäksi pääsin kesän ensimmäiselle kalareissullekin. Makselin puhelimella kalastuksenhoitomaksut ja sitten vaan vesille. Tuuli oli aika navakkaa, mutta hiljalleen se kuitenkin tyyntyi iltaa kohti. Syöttikalaverkosta saaduilla salakoilla yritettiin polvikoukulla raitapaitoja ( = ahvenia)  onkia, mutta tällä kertaa ei  saatu saalista. Uistelemalla sen sijaan saalista tuli ja kotiin viemisinä olikin kasa ruodottomia haukifileitä. Niitä kun pannulla voissa vähän paistaa, niin parempaa herkkua ei varmaan ole olemassakaan! Kalareissu oli kaikin puolin erittäin onnistunut, merellä on mukavaa!




perjantai 7. elokuuta 2015

Valkuaisvaahto vadelma-lakritsi -twistillä

Anna innosti koekeittiökokeiluillaan minutkin testaamaan valkuaisrahkaa. Valkuaisrahkan ideana on siis vatkata valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja sitten sekoittaa tavallisen rahkan joukkoon. Vähän kevyempää herkkua arki-iltoihin, kun ei sitä normaalia kermavaahto + rahka -seosta ehkä ihan joka ilta viitsi iltapalaksi syödä :) Tämän lisäksi pitkään on ollut mielessä testata Hillan blogista bongaamaani taivaalliselta kuulostavaa yhdistelmää: vadelma + lakritsi. Viimeksi kaupasta sitten nappasinkin purkin lakritsijuurijauhetta mukaan.

Päätin yhdistää nämä kaksi ideaa ja lisäsin mukaan vielä yhden oman eli liivatelehden. Halusin nimittäin vaahdosta hieman enemmän kiinteämpää, mutta kuohkeaa kuitenkin. Ja tämäkös toimi erittäin hyvin. Kiitos alkuperäisistä ideoista, tässä minun versioni valkuaisvaahdosta hyvin suurpiirteisellä ohjeella:


 Valkuaisvaahto vadelma-lakritsi -twistillä

reilu 1 dl valkuaisia (purkista tai munista itse eroteltuna)
500 g maitorahkaa
vadelmia (pakaste tai tuore)
3-4 liivatelehteä
oman maun mukaan lakritsijuurijauhetta ja makeutusta


Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen pakkauksen ohjeen mukaan. Kiehauta pakastevadelmat kattilassa. Jos käytät tuoreita survo niitä ensin sen verran, että mössöstä tulee vähän vetistä ja lämmitä sitten kattilassa hetki. Puristele liivatteista ylimääräinen vesi pois ja sekoita lämpimien vadelmien kanssa. Valkaa valkuaiset oikein kovaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Lisää joukkoon rahka, vadelmat, lakritsi ja makeutus. Vatkaa kaikki sekaisin. Jätä vaahto jääkaappiin useiksi tunneiksi tai yön yli, voit myös laittaa suoraan annoskippoihin. Herkuttele!



Lidlin pakastevadelmat, tuoreet olisi olleet sata kertaa parempia.



Tällainen purkki valkuaisia on kätevä. Ei tarvitse miettiä miten keltuaiset käyttää, sillä sen ovat Laitilan tuotekehittelijät ratkaisseet: ne käytetään hyödyksi majoneesi- ja jäätelöteollisuudessä. Itse en nimittäin ainakaan keltuaisia suostu pois heittämään!






Itse olin lopputulokseen oikeinkin tyytyväinen. Vadelman ja lakritsin yhdistelmä ei pettänyt ja vaahto oli ihanan kuohkeaa. Alla oleva kuva on otettu ennen kuin vaahto ehti jääkaapissa hyytyä, seuraavana päivänä se oli paljon parempaa sekä maun että koostumuksen osalta. Ja liivatteet voi toki jättää ihan kokonaankin pois, vaahto on myös silloin oikein hyvää.