Sivut

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Kesäkokkailuja

Ostin kesän kunniaksi yhden purkin maapähkinävoita, ja ei muuten kovin montaa päivää kestänyt se purkki. Koska sitä nyt piti tietysti tunkea lähes joka paikkaan. Mut etenkin pannareiden päällä banskun kera, se oli aivan taivaalista. Tein myös jonkin aikaa sitten taatelikinuskia ( = kookosmaitoa + tuoreita taateleita mössöksi), joka sekin sopi pannareiden kanssa erinomaisesti. Silloin tällöin on mukava kaivaa laatikosta silikoninen sydämen muotoinen paistomuotti ja tehdä sydänpannareita <3

Pannareita taatelikinuskin kera.

Pannareita hillolla/maapähkinävoilla ja banskulla.

Kesäkuussa kerkesin jo vähän nokkosiakin pakkaseen kerätä. Paistelinkin niistä sitten pinaattilettujen tapaan nokkoslettuja. Oli kyllä tosi hyviä. Vielä kun innostuisi keräämään nokkosia vähän enemmän, niin riittäisivät koko talveksi. Alla oleva kuva ei kyllä kerro yhtään siitä, kuinka herkullisia letut oikeasti olivat.




Mie olen varmaan yksi niistä harvoista ihmisistä, jotka sanovat ison EI KIITOS uusille perunoille. En ole niistä oikein ikinä tykännyt. Jokunen viikko sitten ostin muutaman, kun näyttivät niin herkullisilta kaupassa. No eivätpä olleet kuitenkaan enää herkkuja, kun lautaselle pääsivät. Parhaat perunat on minusta sellaisia oikein jauhoisia, jotka hädin tuskin pysyvät kasassa keittäessä. Niiden päällä nokare voita ja kyllä on hyvää. Jostain syystä alkoi yksi päivä tehdä mieli perunoita ja kananmunia ruuaksi. Mistä lie sekin tuli mieleen, mutta oikestaan aika yksinkertainen, helppo ja hyvä annos. Salaatin kerkesi hyvin pilkkoa samalla, kun perunat ja munat valmistuivat.





Vaikka tykkään keitoista tosi paljon, niin viime aikoina niitä ei ole tullut ihan hirveästi tehtyä. Mökillä pääsin kuitenkin taas keittojen makuun, kun tarjolla oli lipstikkakeittoa. Lipstikka on siis maustekasvi, oikealta nimeltään Liperi. Se on aika voimakas, joten kannattaa aluksi laittaa sitä varovasti ruokiin. Lipstikkaa voi käyttää tuoreena tai kuivattuna ja sitä voi myös kasvattaa itse. Kannattaa kuitenkin huomioida, että innostuessaan se saattaa kasvaa hyvinkin suureksi "pensaaksi". Käytin oman maustekaapin viimeiset kuivatut lipstikat juuressosekeiton maustamisessa. Tuli muuten aika hyvää :)



Kun työt eivät aamulla kutsu, on ihana istua hetken pidempään aamupalan kanssa, nauttia ja juoda vähän hitaammin (ja enemmän) aamukahvia. Jostain syystä riisikakkuja alkoi jälleen tehdä kauhesti mieli. Jonkun suussa ne maistuu pahvilta, mutta miun suuhun ne kyllä uppoavat. Ja jos tekee mieli riisikakkuja, niin ihan turha yrittää tätä himoa taltuttaa millään ruisleivällä tms., viakka sekin hyvää on. No kokemuksesta tiedän, että jonkin aikaa näitä taas rouskuttelen ja sitten tulee stoppi.

Ehdottomia herkkuja riisikakkujen päällä miun makuun on:
* simppeli kinkku-salaatti-kurkku
* myös juusto käy aina
* maapähkinävoi toimii myös ja bansku sen kanssa kruunaa kokonaisuuden
* paistettu muna-juusto-suolakurkku on tietysti kalassinen ja toimiva yhdistelmä myöskin






maanantai 20. heinäkuuta 2015

Salijuttuja

Vähän on ollut urheilut tässä kesätauolla ja hyötyliikuntaa on tullut ennemminkin harrastettua pyöräilyn merkeissä. Töihin tietty fillaroin joka päivä (paitsi lomalla) ja sitten kerran pari viikossa myös Valkealaan reilun 10 km päähän pitämään yu-treenejä. Näin kesäisin pyöräily on oikein mukavaa :) Salilla tulee käytyä silloin tällöin. Mut pääosin kroppa on ollut sitä mieltä, että ei kovasti kannata mennä. Tai jos tekee, niin ylävartaloa sitten lähinnä. Näin kesäisin salilla tulee kyllä hikoiltua aivan tajuttomasti! Riittää et menee sinne istuun johonkin laitteeseen, niin johan alkaa hiki virrata, huh!




Kesäsaleilun lisäksi silloin tällöin tulee aina käytyä ihan itsekin yu-kentällä treenamassa. Lähinnä liikkuvuuden ylläpitämiseksi teen aitakävelyitä ja joskus jotain koordeja kävellen. Ihan vaan silleen, et saa kropan lämpimäksi. Ostin viime talvena itselleni oman kiekon ja sitä tulee välillä käytyä viskomassa. Rinki tuntuu kyllä järkyttävän liukkaalta, häkin suuaukko pieneltä ja koko homma hyvin vaikealta...Mutta arvatkaapas mitä, se on huisin hauskaa silti! Ties vaikka kävisin nakkaamassa itselleni tilastokelpoisen tuloksen jossain pienissä kisoissa loppukesästä.


torstai 9. heinäkuuta 2015

Hetkiä kesän juhlista

Viime aikojen viikonlopuista miulla ei muuta oikestaan ole mielessä kuin juhlat ja häät. Sitä se on ollut. Onneksi ilmat ovat suosineet, kaapissa roikkuneet juhlamekot mahtuneet päälle (vetämällä mahan sisään ja pidättämällä hengitystä) ja juhlat onnistuneet oikein mukavasti. Tässä muutama Markon otos viimeisimmistä häistä.







Saippuakuplat olivat erittäin hyvä ja toimiva korvike riisille, jota morsian joutuu sitten kuitenkin aina hiuksistaan kaivelemaan pois. Ja etenkin tällaiseen kesäiseen päivään ne sopivat oiken hyvin. Ja olihan niitä nyt mukava puhallella vielä vähän myöhemminkin :)





Yksi oleellinen osa kesäjuhlia on tietysti aina makoisa ruoka. No sitä on nyt saatu kyllä ihan riittämiin, lämmin kiitos siitä :) 








Tilasin toissa vuonna netistä mittojen mukaan kaksi juhlamekkoa. Toista käytin ystäväni häissä toissa kesänä, kun olin kaasona. Mutta tätä oranssia en vielä ollut päässyt käyttämään. Vähän kyllä jännitti mekkoja tilatessa, että mahtavatko istua ollenkaan, mutta aika täydellisesti ne minulle sopivat. Toissa kesänä mekot olivat myös päällä ihan mukavia, nyt joutui vähän vetämään mahaa sisään. Että jos tässä leveyssuunnassa meinaa vielä kasvaa, niin mekkojen käyttö vaatii sitten sellaisen "kesämekkodieetin". No nyt ei taida olla näille hepenille hetkeen käyttöä, kun kesän juhlat on juhlittu.




Häiden ja kesän kunniaksi olen nyt hemmotellut itseäni geelikynsillä. Ovat kyllä tavattoman helpot ja tuovat pientä kivaa luxusta arkeen :) Miulla nuo ovat kestäneet suht hyvinä 3-4 viikkoa että ei niitä ihan koko ajan tarvitse olla huoltamassa. Tykkään kyllä myös itse lakkailla kynsiä, mutta silloin lakat kestävät ehkä viikon, jos sitäkään. Lisäksi en jaksa ikinä antaa niiden kuivua tarpeeksi kauan, vaan menen aina liian pian nukkumaan ja aamulla kunsissä on sitten tyynynkuva :D




 

Ja loppukevennykseksi muutama kuva. Välillä on oikein tervettä nauraa myös itselleen!! :D




maanantai 6. heinäkuuta 2015

Mökkiottelu: kiekko, keihäs ja pituus

Kerran kesässä se on suoritettava (tosin edellinen kesä oli poikkeus), nimittäin mökkiottelu. Ottelu pitää ehdottomasti toteuttaa vanhalla tiilimurskakentällä käytettävissä olevin välinein. Päälle kiskotaan (mahtui tai ei) vanhoja treenikamoja, sellaisia mitä mökillä on kiva säilytellä. Ja jalkaan kiskaistaan vuosia sitten hylätyt lenkkarit, jotka painavat nykyisiin verrattuna...no....paljon! Ja jotta ottelusta on kerrottavaa myös muulle maailmalle, niin mukaan raahataan poikaystävä filmikameran kanssa....uuuuups, ei ollut filmikameraa, niin piti tyytyä nykyaikaisiin välineisiin. Kiitos kuvista rakkaalleni (lisää kuvia täältä).



Pituushyppy on aina sellainen helppo ja hauska vaihtoehto, siksi se pitää ehdottomasti olla yksi mökkiottelun lajeista. Lähes tasainen kumimatto ja parhaat päivänsä nähnyt lankku toimivat erinomaisesti. Vauhtia ei tarvinut paljoa 8 askelta enempää ottaa, eipä se hyppy pidemmälle olisi mennyt, vaikka vauhti olisi ollut pidempi. Kolmehyppyä, jokaisella kerralla tulos parani ja "viralliseksi" tulokseksi kirjattiin 4,50 m. Ihan hyvä näin melkeen kylmiltään kolmella suorituksella :)


Ensin työt, sitten huvi.

Ja mittanauhakin saatiin aikamoiseen solmuun.




Viimeinen ja pisin hyppy, 4,50 m.


Tällä kertaa hypyt ja juoksut jätettiin vähemmälle ja keskityttiin viskomaan välineitä kohti taivasta. Kiekkorinkiä peitti usean sentin vesikerros, laiskuus iski eikä huvittanut alkaa sitä harjailemaan puhtaaksi. Kiekonheitto suoritettiinkin hiekkakentällä eikä vauhtia otettu. Kiekotkin olivat varastosta jonnekin huvenneet, mutta yksi vanha yksilö löytyi onneksi. Puukiekot ovat muuten ihan parasta! Paikaltaanheiton tulokseksi kirjattiin minun osaltani 28,60 m.

Melkein pysyi kiekkokin kasassa...




Myös kuvaaja innostui välillä pois kameran takaata ja vaihdettiin työnjakoa. Pienillä vinkeillä se limppu alkoikin lähteä liitelemään ihan hyvässä asennossa ja hauskaa oli.



Tässä ei kiekko vielä tainnut ihan optimaalisesti lähteä liitelemään...


Välillä on hyvä käydä myös vähän oman mukavuusalueen ulkopuolella ja siksi keihäs. En ole ikinä osannut heittää palloa tai keihästä. Kiekonheitossa liikerata on aivan erilainen ja se sujuukin minulta. Tuli kuitenkin kentälle mennessä sellainen fiilis, että haluan kokeilla keihäänheittoa. No se oli kyllä juuri niin kamalaa, kuin osasin kuvitella. Vaikka kuinka yrittää saada sen 600 grammaisen kepin lentämään, niin mihinkään se ei mene. Käteen kyllä sattuu ja kyljessäkin taisi vähän vihlaista (mikään ei hajonnut). Mutta hauskaa se silti oikestaan oli! Ja keppi lensi huikeat 22,90 m.








Ensi kerralla sitten ehkä jotain muita lajeja. Korkeuspatja olisi kiinnostanut, mutta se jäi toistaiseksi odottelemaan aikoja parempia. Mutta kyllä me vielä näemme :)

Vauhdikasta kesää, nautitaan höntsäliikunnasta ulkosalla!!