Sivut

keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

Ystäväaikaa luonnon helmassa

Viime viikonloppua oli pitkään ja hartaasti odotettu. Ja hyvää kannattikin odottaa, todella! Matkasin lauantaina junalla kohti Iisalmea tapaamaan ystävääni, jota en ollut nähnyt ikuisuuksiin. Niin pitkä aika on edellisestä tapaamisesta, että en edes oikein ollut varma milloin se oli ollut. Kuten aina ennenkin junamatka meni oikein mukavasti, sillä junassa vaan on niin kiva matkustaa. Katselen maisemia, kuuntelen musiikkia ja ihan vaan rentoudun :)

Meidän viikonloppu olikin varsin touhukas, sillä koko sunnuntai meni luonnossa. Olin ehkäpä aika onnekas, sillä pääsin mukaan rengastamaan Koskikaroja. Vaikka biologiaa olen lukenut ja kaikenlaisissa maastohommissa olen mukana ollut, niin tämä oli kyllä ihan uutta ja mielenkiintoista. Lisäksi nautin suunnattomasti siitä, että pääsin viettämään päivän ulkona luonnossa. Lunta oli paljon eikä hankikannosta ollut enää tietoakaan. Joka kolmas askel jalka aina humahti reittä myöten hankeen, mutta eipä haitannut, hauskaa oli! 




Kahlailimme hangessa joelle, jossa Koskikaroja tiedettiin aiempien tietojen perusteella olevan. Ensin käveltiin aina jonkin matkaa joen vartta, kunnes saatiin havaintoja linnuista. Sitten joen yli viritettiin verkko aivan vesirajan yläpuolelle. Sitten olikin se haasteellisin homma, kun lintu piti yrittää saada lentämään verkkoon. Tällä reissulla homma taisi sujua melko helposti ja päivän saldona olikin 4 karaa. Verkkoon lentänyt lintu irroitettiin varovasti verkosta, punnittii, mitattiin ja rengastettiin. Sitten sille pidettiin puhuttelu (pyydettin anteeksi että oltiin säikytelty ja toivotettiin hyvää matkaa kohti pohjoisen pesimäseutua) ja päästettiin takaisin luontoon vapaaksi. 
 
 






Puun takana "kytiksellä" :)


Oli kyllä aika mahtava kokemus ja kyllä nuo pikkuiset karat niin söpöjäkin olivat, pakko myöntää. Pitää kyllä päästä tällaisiin hommiin uudemmankin kerran joskus mukaan. Luonnosta löytyy kyllä niin paljon kaikkea ihmeellistä, ja parasta siellä on liikkua, kun mukana on asiantuntevaa väkeä :)

Käytiin yhdellä joella toteamassa, että jäässä on, eikä Koskikaroja ole.

Maanantaina ehdittiin vielä käydä vähän paikallisessa kuplahallissa treenailemassa, ennen kuin hyppäsin junaan ja kotimatkalle. Junassa olikin ihana vaan vähän torkahdella ja muistella edellisen päivän seikkailuja. Meni kyllä muutama päivä huisin nopeasti, olisin viihtynyt pidempäänkin. Tämä oli kyllä parhaita ystäväviikonloppuja pitkiin aikoihin, Kiitos siitä <3

Rentoa matkustamista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti