Sivut

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Liikkeellä hiihtäen

Vaikka odotan kevättä ja kesää kuin pieni lapsi syntymäpäiväänsä, niin vähän harmittaa hiihtokauden päättyminen. Tai ainakin se minun osalta on nyt aika suurella varmuudella päättynyt ja loppuviikoksi luvattu auringonpaiste myös varmasti pitää huolen siitä, että nekin ladut mitä nyt on vielä jäljellä menevät kyllä aika huonoon kuntoon. Toki jos olisi mahdollista pitää lomaa huhtikuussa ei hiihtoreissu lappiin kuulostaisi yhtään huonolta idealta. Ehkäpä vaikka ensi vuonna :)

Kuva: Marko

Tuossa edessä meni joku ihan "oikea" hiihtäjä. Kuva: Marko

Tehtiin Markon kanssa reilu viikko sitten viiikonloppuvierailu Kiteelle ja sukset lähtivät tietysti matkalle mukaan, koska tiesin siellä vielä olevan paljon lunta. Ja niin sitä kyllä olikin, keväästä ei paljoa ollut vielä tietoa. Ajelimme lauantaina sitten Hutsin urheilukeskukseen, missä olikin ladut varsin hyvässä kunnossa. Ja hiihtäjiä oli paljon muitakin liikkeellä.

Kuva: Marko

Kuva: Marko

Minulla ei ollut mitään tietoa latuprofiileista, mutta pieni aavistus tuli siinä vaiheessa, kun näin latujen kiertävän hyppyrimäkeä. Lähdin hiihtelemään ensin 3 km lenkkiä ja hyvin nopesti kävi ilmi, että tasaista ei kovin paljoa ollut vaan reitti oli lähinnä mäkeä sekä ylös että alas. Alamäet olivat muutamassa kohdin melko jyrkkiä ja kun kelikin oli hyvin luistava, niin siinähän mentiinkin aika kovaa vauhtia mäkiä alas. Huh, huh!! Vähän joutui jopa varomaan. Hiihtelin 3 km lenkin kahteen kertaan ja totesin, että joko kuntoni on aivan surkea tai maasto vaan hyvin haastava. 


Kuva: Marko

Kuva: Marko

Päätin vielä kokeilla 5 km lenkkiä, josko siellä olisi vaikka vähän tasaisempia pätkiä ja pystyisi hieman tekniikkaakin hiomaan. No eipä ollut! Mäet olivat aivan tajuttomia ja menivät niin jyrkiksi, että ei kyllä miun suksi enää mitenkään liukunut vaan homma meni lähes haarakävelyksi. Selvitin ekan mäen ja ajattelin, että nyt saan varmaan hetken hiihdellä tasaista, mutta vielä mitä. Jyrkkä alamäki hurjaa vauhtia alas ja samanlainen ylämäki jälleen edessä. Tajusin sitten kyllä erehtyneeni jollekin "kilpaladulle", ei kai tuota nyt tavalliset kuntohiihtäjät hiihtele?!

Rankaa!! Kuva: Marko

Vielä elossa?? Kuva: Marko

Minulle ei edes ehtinyt tulla tuon 11 km lenkin aikana kunnolla hiki, sillä sellaista hyvää eteen päin menevää hiihtoa ei juurikaan tullut, vaan laskettelin mäkiä alas hurjaa vauhtia kunnes ylämäki tuli vastaan ja vauhti loppui sitten siihen. Vaikka kuulostaa ehkä siltä, että tämä hiihtoreissu oli täysin epäonnistunut, niin sepäs ei ole totta! Oli hyvä kokea tuollainenkin maasto ja jälkeen päin ajatellen hiihtolenkki oli erittäin onnistunut. Ja eipä ole vähään aikaan tullut tehtyä mitään, missä sykkeet olisivat nousseet noin korkeiksi ja olisi oikeasti joutunut aika paljonkin ponnistelemaan. Mutta voitte vain kuvitella kuinka tämän jälkeen hiihto Kuusankosken melko tasaisessa maastossa tuntui hyvin helpolta.

Hyvät ovat olleet nämä välineet. Kuva: Marko

Kuva: Marko

Kuvattiin lopuksi miun hiihtoa vähän videollekin, koska halusin nähdä miltä tekniikka näyttää. Vähän oli suppean näköistä menoa kyllä, mutta osa syy oli kova latupohja, minkä vuoksi meno oli vähän varovaista, Harmittelen tosiaan, että hiihdot on nyt hiihdetty (jos en tällä viikolla käy vielä kokeilemassa...), sillä sain vasta vähän kiinni tekniikasta ja olisin halunnut hioa sitä vielä paljon lisää. Ja muutenkin ulkona liikkuminen on ollut kyllä taivaallista. No ensi talvena olen sitten kyllä ladulla heti ensimmäisten joukossa.

2 kommenttia:

  1. Suosittelen Peltolan latuja! :) Paljon Hutsia miellyttävämmät ihan jo latuprofiililtaan, vaikka hiihdosta en virallisesti yhtään mitään tiedäkään ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vinkistä, pistän korvan taakse ensi vuotta varten :)

      Poista