Sivut

maanantai 12. tammikuuta 2015

Vain suklaata

Ennen joulua tuli leivottua tälläinen hyvinkin suklainen kakku, josta meinasi kyllä aluksi tulla aikas katastrofi. Ihmeen kaupalla lopputulos oli kuitenkin melko onnistunut sekä minun että Markon mielestä. Kakku tosiaan sisälsi tummaa suklaata ja tummaa suklaata ja tummaa suklaata ja no ehkä vähän jotain muutakin. Kyseessä siis hyvinkin suklainen tapaus eikä ohjetta tietenkään ole kun loihdin sen siinä tehdessä omasta päästäni.

Homma alkoi karppisokerin ja munien vatkaamisella. Hyvin pian kuitenkin unohdin, että karppisokeri on sama asia kuin sokeri eli makeaa. Tässä kohtaa tuli ensimmäinen moka, kun sitten ajattelin, että laitanpas taikinaan makeutukseksi steviaa. Tajusin virheeni jossain vaiheessa ja olin ihan varma, että nyt tulee niin ällömakeaa, että kukaan ei tätä voi syödä. Lopputulos oli kuitenkin juuri sopiva, hämmentävää. 

Leivinpaperi oli pellin kokoinen, mutta pohjasta en ihan saanut saman kokoista, vaikka tarkoitus oli.



Taikinan koostumuksen kanssa oli myös pientä säätämistä eikä se uuniin mennessä ollut yhtään sellainen kuin olin kuvitellut. Tarkoitus oli tehdä pellin kokoinen levy, josta sitten leikkaisin sopivan kokoiset palat kakkua varten. Taikinasta tuli kuitenkin tosi jämäkkää eikä siitä saannut lähellekään pellin kokoista levyä. Tämä varmaan johtui osittain siitä, että käytin pohjassa kookos- ja mantelijauhoja, jotka käyttäytyvät ihan eri tavalla kuin vaikkapa vehnäjauhot. Halusin kuitenkin koota kakun kolmesta kerroksesta, joten jouduin hieman askartelemaan palasten kanssa. Sain ne lopulta juuri ja juuri riittämään haluamiini kerroksiin.


Eipä tullut kovin tasainen pinta....


Taikinaan oli uponnut suklaata ainakin yhden levyn verran ja täytteeseen meni varmaan toinen mokoma ja kuorrutteeseen kolmas. Osa suklaasta oli tavallista tummaa ja osa tummaa minttusuklaata. Ja kaikki siis vähintään 70 %. Täytteeksi tuli siis suklaata, rahkaa ja kermaa. Päälle tein suklaasta ja kermasta kuorrutteen (suklaaganache), joka tietenkin (jälleen kerran!) hieman epäonnistui. Kuumensin kermaa liikaa ja kun heitin suklaa sekaan kuorrute alkoi erottumaan eikä lopputulos tällöin ole tasainen ja kiiltävä. No maku oli kuitenkin hyvä. Reunoille pursottelin vielä suklaakermaa vähän koristeeksi.





Kakusta tuli tosiaan niin täyteläisen suklainen, että suuria paloja ei tarvinut syödä. Itse olisin ehkä halunnut pohjista hieman kosteampia, olisi siis pitänyt hieman rohkeammin suklaamaidolla kostuttaa. Ehkäpä teen joskus uuden kokeilun vastaavasta kakusta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti