Sivut

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Uusia tuotteita keittiössä

En ehkä ole aiemmin ollut mikään suuri taateleiden ystävä. Kyllä ne hyviä ovat aina olleet, mutta harvoin miun on niitä kuitenkaan tehnyt mieli ostaa. Kunnes jostain blogista luin hehkutusta näistä kuvassa komeilevista taateleistä:



Ja nämähän ovat siis tuoreita taateleita kivineen päivineen. Täällä Kouvolassa ainakin Cittarin hedelmäosastolta löytyi, muualta en ole etsinytkään. Ostin paketin, avasin, maistoin ja Rakastuin, todellakin! Mahdottoman makeita, täydellisen pehmeitä ja ihanan makuisia. Nämä kyllä päihittävät kaikki muut ikinä maistamani taatelit. En voi ehkä enää koskaan ostaa mitään muita taateleita kuin näitä. Lämpimästi suosittelen kokeilemaan. Lisäksi nämä on vielä pakattu kauniisti rasiaan :)


Best Quality, todellakin!

Olen kerran tehnyt taatelikermaa kuivatuista taateleista. Eli taateleita ja maitoa sauvasekoittimella sekaisin ja sitten sitä keiteltiin hellalla hetkisen, niin että vähän paksuuntui. Se oli kyllä hyvää, mutta kuivattujen taateleiden muussaus sauvasekoittimella oli vähän haastavaa, ne kun vaan tuntuivat jämähtävän sauvasekoittimen terään kiinni. Törmäsin sitten vähän myöhemmin myös taatelikinuskin ohjeeseen. No idea tässä oli oikeastaan ihan sama kuin taatelikermassakin. Tässä käytettiin kuitenkin kookosmaitoa ja vaan sen verran, että tulee jämäkkä koostumus. Eikä tätä tarvinut keitellä. No kokeilin tätä sitten näillä uusilla pehmeillä taateleilla ja arvatkaapas tuliko hyvää? No KYLLÄ! Siis aivan taivaallista, niin hyvää, että tuntui kuin olisi jotain kiellettyä herkkua syönyt. Lisäksi näiden taateleiden kanssa ei ollut mitään ongelmia soseuttamisen suhteen, koska ne olivat jo valmiiksi hyvin pehmeitä. Laitoin tekeleen lasipurkkiin, jossa se säilyi jääkaapissa, kunnes purkki ammotti tyhjyyttään. Nopesti katosi tämä herkku miun massuun puuron seassa, piirakan päällä ja...no...ihan vaan purkista syömällä.



Osa kinuskista siis hupeni tällaisen suklaakakun kanssa. Kakkua taidettiin nimittä sacherbrownieksi alkuperäisessä ohjeessa, koska taikinaan tuli aprikooseja. En ole ikinä pitänyt sacherkakusta juuri niiden aprikoosien takia. Ja en todellakaan tiedä, miksi piti tätäkin ohjetta nyt sitten kokeilla, vaikka siinä niitä aprikooseja oli. No kakusta tuli kuitenkin erittäin makoisaa eikä aprikoosien maku tullut liian voimakkaana vastaan. Ajattelin kuitenkin kokeilla seuraavan kerran korvata aprikoosit vaikkapa mangolla, joka on miun suurta herkkua. Niiden aprikoosien lisäksi kakkuun upposi kikherneitä, munia, pilttiä, kaakaomassaa, kaakaojauhetta, kookosjauhoja, fastin suklaaproteiinia ja leivinjauhetta. Oli hyvin helppo tehdä, koska kaikki aineet vedeltiin vain sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi ja sitten uuniin. Koostumus oli mehevä ja keskeltä hieman kostea. Ja parasta vasta seuraavana päivänä, kun oli yön jääkaapissa levännyt.




Meidän jääkaapista ei löydy margariiniä oikeastaan ikinä. Voita ja kookosöljyä menee ruuanlaittoon. Itse käytän leivälle yleensä joko tuorejuustoa tai sitten jotain pähkinä/siemenvoita. Kurpitsansiemenvoi oli todella hyvää ja nyt testiin pääsi cashewvoi, joka siis sisältää vain cashewpähkinöitä. Ja on kyllä tämäkin erittäin toimivaa. Lisäksi kaupasta tarttui mukaan Utekramin maapähkinävoi ihan testimielessä. Ei ehkä olisi pitänyt ostaa, kun meinasin syödä purkin kerralla. Yleensä meiltä löytyy kaapista Meridianin maapähkinävoita ja Marko on kyllä sen suhteen suurempi kuluttaja ja mie lähinnä kaavin aina purkkeista jämät tarkasti omaan suuhun. Joudun kyllä jossain vaiheessa ostamaan tätä Utekramin versiota itselleni lisää. Maapähkinävoi banaanin ja juuston kanssa ruisleivän päällä. Ei kannata kokeilla, jos ei halua jäädä koukkuun :)



Keräsin viime syksynä ruunsunmarjoja ja ajattelin tehdä niistä sosetta. No homma jäi sitten vähän vaiheeseen, koska totesin about kahden marjan perkaamisen jälkeen, että ei ole miun hommaa tämä. Nytpä sattui kaupassa sitten ruusunmarjasosepurkki silmiin ja testattavahan se oli. Ei ehkä täyden kympin ostos, mutta menetteli. Ruusunmarjat on normaalisti makeita, mutta tähän oli pakko itse lisätä vähän steviaa. Lisäksi koostumus oli enemmän keittomainen kuin sose. Pakastin osan ja kyllä tämä tulee puuron kanssa varmasti syötyä.




Että tällaista kuuluu miun keittiöön :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti