Sivut

maanantai 24. helmikuuta 2014

The Pudding Battle: Manninen vs. Fast

Seuraava teksti ei ole mainos, josta jotenkin itse hyötyisin. Omaksi ilokseni kirjoittelen vain ja ehkä kyseisten tuotteiden ostopäätöstä miettiville vinkiksi :)

Ollan jo jonkin aikaa aina silloin tällöin tilattu Manniselta puddingia. Samaan aikaan joka puolella hehkutetaan Fastin vastaavaa versiota. Testasin kerran Fastia siskoni luona, en tykännyt ja sen koommin en ole tuotetta kaupasta uskaltanut ostaa. Mielessä on kuitenkin pyörinyt ajatus uuden mahdollisuuden antamisesta Fastille. No Marko toikin tässä joku viikko sitten kaupasta Fastin suklaa puddingin testiksi. Siitäpä lähtikin idea VANUKASTAISTOSTA.



TUOTTEET

Manninen (verkkokauppa)
* hinta noin 35 € (n. 35 €/kg)
* makuina: suklaa, vanilja, mansikka-valkosuklaa sekä banaani-toffee
* pakkauskoko 500 g tai 1 kg (isompi halvempi)
* annoskoko noin 3/4 dl jauhetta (+ 1-2 dl maitoa)
* proteiinia 72-82 g/100g riippuen mausta

Fast (pudding-sivu)
* hinta noin 25 € (n. 36 €/kg), mutta usein olen nähnyt 19.90 € tarjouksia kaupoissa
* makuina: piparkakku, omena-kaneli, toffee, suklaa, minttusuklaa, valkosuklaa, 
   mansikka-valkosuklaa, mustikka-vanilja
* pakkauskoko 700 g
* annoskoko 3/4 dl jauhetta (+ 1-2 dl maitoa)
* proteiinia 75-80 g/100g


KISAAJAT

Kisaajat edustivat tällä kertaa suklaisten vanukkaiden luokkaa. Kilpailu starttasi esivalmisteluilla jo edellisenä iltana, kun sekoitin kahteen eri mukiin kisavanukkaat. Kumpaistakin vanukasjauhoa noin 3 rkl lasiin rasvattoman maidon kera. Ja eikun jääkaappiin odottamaan seuraavan päivän tastoa.

Yön yli levänneet. Oikea Manninen ja vasen Fast.


ARVOSTELUT

Manninen
* pinta hieman samean näköinen
* kuorta ei ollut muodostunut pinnalle, vaan koostumus hyvin tasainen
* melko kuohkean/ilmavan oloinen, mutta sopivan jämäkkää kuitenkin
* ei erikoisia sivumakuja
* suutuntuma mukavan pehmeä, joku voisi sanoa limainen, mutta eikö vanukkaan kuulukin olla ;)
* suklainen maku jokseenkin, mutta tässä olisi parantamisen varaa

Manninen suklaa pudding

Manninen suklaa pudding


Fast
* pinta kiiltävä
* pinnalle muodostunut selvä kuori
* vanukas aika tönäkkää (lopputulos riippuu tietenkin nesteen määrästä)
* koostumus hieman jauhoinen eikä yhtään ilmava
* pieni outo sivumaku, mikä lieneekin, mutta ei pahaa tämäkään
* maku ei ollut kovin suklainen

Fast suklaa pudding

Fast suklaa pudding



LOPPUTULOS (oma arvioni/mielipide siis)

Tämän kisan voiton vei nyt kyllä Manninen. Mannisen vanukas muistuttaa enemmän tavallista vanukasta tai on sellaista kuin vanukkaan kuuluukin olla.  Lisäksi sekä koostumus että maku olivat Fastin versiota parempia. Voitto tuli siis vain maun ja koostumusken perusteella. Fastin tuotteet peittoavat Mannisen kuitenkin monessa muussa suhteessa, sillä Fastin vanukkaita on helpompi ostaa, kun niitä saa lähes joka marketista. Mannisen tuotetta taas joutuu tilaamaan verkkokaupasta (ainakin täällä Kouvolassa). Lisäksi Fastilla makuvalikoima on huomattavasti laajempi. Postikulujen kanssa Mannisen tuotteelle tulee kyllä kalliimpi kilohinta verrattuna Fastiin ja etenkin, kun Fastin tuotteita löytyy usein tarjouksesta. Itse kuitenkin maksan mielummin hieman enemmän ja ostan Mannista, koska se on enemmän minun makuuni. Tosin saatan ihan mielenkiinnosta testata myös Fastin muita makuja, josko joku niistä olisi suklaata enemmän minun makuuni. Voi saisipa jostain pieniä testipaketteja ettei aina tarvitsisi koko pussia ostaa.


VINKKEJÄ

* Mannisen eri makujen koostumuksissa on eroa jonkin verran. Sama määrä suklaajauhetta 
 ja mansikka-valkosuklaajauhetta vaativat eri määrän nestettä. Suklaa on paljon 
  tönkömpää.
* Mannisen vanukas on parasta, kun sen antaa levätä vähintään pari tuntia tai vaikkapa yön 
   yli
* Fastin tuote puolestaan kannattaa varmaan nauttia heti valmistamisen jälkeen, jotta 
   välttää pinnalle muodostuvan kuoren
* Vaniljan makuisia vanukkaita on helppo tuunata itse lisäämällä mausteita ja marjathan 
   sopivat kaikkien makujen kanssa aina :)
* Ja netti on täynnä kaikenlaisia leivontaohjeita, joissa näitä puddingeja on käytetty,
   esimerkiksi tämä FAST:n vihkonen!


torstai 20. helmikuuta 2014

Biologiaa

Kirjoittelin pienen jutun Jyväskylän yliopiston biologian laitoksen opiskelijalähettiläiden pitämään blogiin, joka käsittelee biologian opiskelua Jyväskylän yliopistossa.

Tästä pääset lukemaan juttuni :)

Kesää 2013 mökillä. Kuva: Marko

maanantai 17. helmikuuta 2014

Rentoutumista ja pieni "nuhahuili"

"Onneksi tämä miun nuha on tällainen pieni. Vähän vaan tukkosta, ihan pieni kurkkukipu, ihan vähän yskää ja olokin ihan ok". Näin taisin todeta joskus lauantaina ja nyt vietänkin sairaslomapäivää kotona. Olin kyllä menossa töihin tänään, kello soitti 6.00, mutta olo ei ollut kovin kummoinen. No en mie nyt edelleenkään kauhean räkätaudin kourissa ole, mutta päätin kerrankin olla fiksu, levätä yhden päivän kotona ja suunnata töihin terveyttä huokuen vasta tiistaina. Ehkä hoidan nuhaani tekemällä jotain ihanaa tästä kummitädiltä ystävänpäivälahjaksi saadusta kirjasta. 



Onneksi nuhainen olo iski vasta sunnuntaina, kun ajelimme Markon kanssa Helsingistä kohti kotia. Oltiin viettämässä yhteistä ystävänpäiväviikonloppua sekä pientä hengähdystaukoa arjesta. Oltiin kyllä molemmat niin tämän tarpeessa. Hyvä hotelli (Kalus K), paljon ruokaa, herkuttelua, kouhuvaa ja kuplivaa, shoppailua, kulttuuria tanssin parissa, löhöilyä, hyvät yöunet ja mikä tärkeintä yhdessäoloa <3



Kokomo Tiki bar & restaurant


Design hotellin design tuoli


Rakkauden omena @Stockman


Hotellin aamupalan hauska meny. Oli hyvin luomua, tosin kaikkea listalla näkyvää ei ollut tarjolla.

Tällaista herkkua sattui silmiin Stockmanin Herkussa :D En voinut vastustaa kiusausta, vaan pakko oli ostaa. Tässä on kyllä suklaa minun makuuni. Tosin tämä 50g kaunokainen taisi maksaa lähemmäs 4€, joten en taida tällä ihan joka päivä herkutella. Suklaa oli niin "täyttä" tavaraa, että parin palan jälkeen oli pakko lopettaa. Ei ollut yhtään makea ja kun tämän jälkeen laitoin suuhuni palan 70 %:sta suklaata, se maistui lähes sokerilta! Kerran kun on näiden tummien (väh. 70 %) suklaiden makuun päässyt, niin paluuta maitosuklaa pariin EI OLE! 





Iloista viikkoa toivottelee niiskuneiti!

maanantai 10. helmikuuta 2014

Uusi leikkikalu

Tiedättekö sen tunteen, kun pyöräillessä luminen tie ikään kuin hajoaa alta ja pyörä ei meinaa kulkea eteen eikä taakse. Ihan kuin puurossa (hyvin paksussa sellaisessa) ajaisi. Ja vaikka puuro onkin suurta herkkuani, tässä tapauksessa kuitenkin vihaan tuota "lumipuuroa". Lauhat ilmat ja taivaalta sateleva räntä tekevät tämän talvipyöräilyn todella ärsyttäväksi. Hammasta purren sotken kuitenkin pyörällä eteen päin joka päivä, mielessä kevät ja sulat tiet.

Muutaman viikon takainen näkymä oli aika huikea <3 Ja pyöräkeli kohdillaan!


Miun uusi kamera tulla tupsahti viime viikolla postin mukna. No ei se ihan miun ikioma ole, koskapa hankittiin tämä Markon kanssa yhteiseksi. Kamera on siis Canon EOS 70D. Ja suoraan sanoen muuta en sitten siitä tiedäkään, mutta hyvä peli sen kaiketi pitäisi olla.



Ja voin sanoa rehellisesti, että mitään en kuvaamisesta tajua. Onneksi on joku, joka osaa opettaa. Että tästä sitten vaan kuvia räpsimään ja kokeilemaan, millaisia otoksia saa aikaan :) Ehkä opettelen ensi tätä kameraa käyttämään edes jollain tasolla ja mietin vaikka sitten kuvankäsittelyä.

maanantai 3. helmikuuta 2014

Jauhopeukalon seikkailut

Olipas vaan touhukas viikonloppu, mutta rentouttava silti. Olin luvannut leipoa sunnuntaiksi Käpylän kirkossa järjestettävän Yhteisvastuukeräyksen jumalanpalveluksen kahvipöytään pullia. Jumalanpalveluksen jälkeen kirkolla oli myös myyjäiset, joiden tuotto tulisi menemään yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Joten päätin leipoa myös myyntipöytään muutaman kuivakakun. Ja kun kerran leivonnnan vauhtiin pääsin halusin tehdä vielä jotain suolaista kahvipöytään.

Tykkään todella paljon leipoa, laittaa ruokaa ja puuhastella muutenkin keittiössä. En ole mikään gourmet-kokki, mutta on hauskaa kokeilla aina kaikkea uutta. Usein miun "luomukset" lähteekin jostain reseptistä saadusta idesta ja sitten vain kotona avaan kaapit ja alan tutkia, mitä sieltä löytyisi. Ja ei muuta kuin kokeilemaan :) En edes muista, koska olisin esimerkiksi sämpylöitä tehnyt ohjeen mukaan. Tietenkin kakkujen ja pikkuleipien tms. leivonnassa noudatan ohjeita melko tarkkaan.

Korvapuustit valmistuivat perus pullataikinan ohjeella. Jos leivon korvapuusteja pienen määrän itselleni, käytän aina kookosöljyä korvaamaan osan voista, tulee ihana maku. Lisäksi en yhtään säästele kanelin ja kardemumman kanssa. Normaalisti teen 2,5 dl taikinan, josta tulee yksi pellillinen isoja korvapuusteja. Nyt oli kuitenkin tarkoitus tehdä vähän enemmän, joten päädyin litran taikinaan. Ihan ongelmitta ei taikinan teko sujunut, mutta hukkaan ei mennyt yhtään ja lopputuloksena oli 80 korvapuustia. Hyviä oli, vain 79 pääsi kirkolle ;)

Asiat voi tehdä monella tapaa, vaikkapa vähän vaikeammin ja sotkuisemmin.


Pullataikinan teon lomassa tein kaksi kuivakakkua tällä ohjeella ja hyvin onnistuivat. Joulusta oli jäänyt After Eight -suklaata, joten sekin pääsi nyt hyötykäyttöön (meillä kun menee vain tumma- ja steviasuklaa). Taiteilin vielä kakkujen päälle vähän sulatettua suklaata koristeeksi. Valmiit kakut pakettiin ja kylkeen pieni kortti, jossa näkyi kaikki raaka-aineet. 



Sunnantaina leivoin vielä Kinkku-emmentalhyrriä. Resepti löytyi Kinuskikissan blogista, tosin sekään ei tainnut olla reseptin alkuperäinen lähde. Nämä olivat aika simppeleitä tehdä, tosin taisin kaulia taikinaa vähän liian ohueksi eikä rullat meinanneet pysyä kossa, kun niitä leikkasin. Onneksi oli pullavuokia, jotka pelastivat hyrrät. Ja ihan mukavan näköisiä niistä tuli.




Viikonlopun paras hetki oli kuitenkin se, kun käytiin Markon kanssa sunnuntaina viemässä leipomukset kirkolle. Siellä pullat, hyrrät ja kakut otettiin todella kiitollisena vastaan. On ihanaa nähdä suoraan ihmisen silmistä ja kuulla sanoin, kuinka hän ilahtuu ja on kiitollinen. Miulle tuli niin hyvä mieli, kun pääsin näin itselleni erittäin mieluisella tavalla osallistumaan yhteisvastuukeräykseen. Tänä vuonna teemana on muuten suomalainen saattohoitotyö sekä ihmisoikeuksien turvaaminen Guatemalassa. Koskettava aihe, sillä oma mummini kävi Terhokodin saattohoidon läpi ennnen kuolemaansa.

Koska ikinä ei voi leipoa liikaa, tämä jauhopeukalo upotti kätensä (tai ehkä se oli puukauha) viikonlopun aikana myös muffinssi- ja piirakkataikinaan. Markolle tein karppimuffinsseja, suklaisia sellaisia ja itselleni pyöräytin omenapiirakan. Omppupiirakka tuli tehtyä jokseenkin samalla ohjeella, kuin edelliselläkin kerralla. Nyt pinnalle päätyi vähän omenoita, mutta kerman sekä kookoshiutaleet jätin pois. Kookosöljyä sen sijaan sivelin paiston loppuvaiheessa omenoiden pinnalle, etteivät kuivuisi. Lauantaina me herkuteltiin illalla avokadopastalla, ilman pastaa tietty.

Tämä on sellainen n. 20 cm halkaisijaltaan oleva mukavan pieni vuoka.







Miun viikonloppuhan alkoi jo perjantaina, koska se oli vapaapäivä. Miulla on lomia kolmisen viikkoa käyttämättä, joten miksipä en pitäisi perjantaisin vapaa-päiviä tämän kevään ajan. Perjantaina oli miun siivouspäivä, ihana aina aloittaa viikonloppu puhtaassa kämpässä. Lisäksi tein ison kattilallisen tomaatti-kasvis-kikherne -keittoa. Olen nyt rakastunut tomaattipohjaisiin keittoihin, joita syön nykyään töissä lähes joka päivä. Keitto koostuu tomaattimurskasta ja pyreestä sekä vihanneksista. Lisäksi laitan joukkoon aina jotain papuja tai herneitä tuomaan proteiinia, tällä kertaa mukaan päätyi kikherneitä. Myös punaiset linssit sekä quinoa eksyvät usein miun keittoihin. Valmis keitto purkkeihin ja purkit illalla työpaikan pakkaseen samalla reissulla, kun tanssiharkkoihin olin menossa. Kuinka kätevää!

Harkat olivat miun osalta valitettavasti vielä pelkkää katselua. Varpaan on annettava nyt ottaa aikansa parantumisen kanssa. En ollut lauantaina baletissa enkä sunnuntaina jazzissa, nyyh! Lauantaina sen sijaan tuli pulahdettua uima-altaaseen ja sen päälle kävin kuuntelemassa erinomaisen luennon Kuntokeskus Ykkösellä liikuntavammojen ehkäisystä ja kinesioteippauksesta @ Antti Järvinen. Luento herätti ajatuksia ja pani minut miettimään... no kaikkea. Sunnuntaina käytiin Markon kanssa yhdessä salilla vääntämässä vähän penkkiä ja takareisiä. Niin ja sunnuntai-illan pannarit oli tietysti ohjelmassa.

Iloisena ja energisenä kipitän viikkoon uuteen :)