Sivut

maanantai 30. joulukuuta 2013

Katsaus menneeseen: miun vuosi 2013

Eletään joulukuun sekä vuoden 2013 viimeisiä päiviä. Uusi vuosi tekee tuloaan ja paljon on jo kaikkea kivaa tiedossa tulevallekin vuodelle (niistä lisää vähän myöhemmin). En päästä uutta vuotta kuitenkaan vauhtiin ennen pientä kertausta menneestä vuodesta. Se toi mukanaan paljon hyvää. Matkaan mahtui kuitenkin myös niitä alamäkiä ja vähemmän iloisia asioita, joista kuitenkin aina voi oppia jotain uutta. Se on elämää se.

Vuoden 2013 ensimmäiset sekunnit vietimme Markon kanssa Kasarminmäellä iloisessa tunnelmassa. Tinat tuli valettua, shanpanjat juotua (saimme Markon kanssa yhden pullon äidiltäni joululahjaksi) ja raketteja katseltua. Iloisin ja odottavin mielin lähdinkin kohti uutta vuotta. 

Kevät oli hyvin kiireinen kaikin puolin, mutta mukaan mahtui hyvin paljon iloisia muistoja. Jääsukelluskurssin sekä Rescue Diver -kurssin suorittaminen vei meidät Jyväskylään useana viikonloppuna. Teoriaa sekä harjoituksia altaassa ja lopulta myös avovedessä. Viikonloput olivat rankkoja, mutta erittäin antoisia. Marko oli kursseilla mukana apuna ja kuvailemassa. Kursseja varten jouduin myös ihan kotona opiskelemaan ja tekemään harjoitustehtäviä ennakkoon, onneksi se oli mielekästä puuhaa :) Rescue diver -kurssi oli varmasti tulevia sukelluksia ajatellen paras mahdollinen kurssi. Moniin asioihin ja mahdollisiin vaaroihin osaan nyt suhtautua ihan eri tavalla ja toivottavasti hädän hetkellä myös toimia oikein (ainakin parhaan kykyni mukaan).

Tästä voikin katsella, kuinka tehdään sukellusavanto. Puuhastelijoina Jyväskylän sukeltajat ja kuvaajana Marko Tukiainen.


Mä oon niin…… Kuva: Marko

Linssit sumussa, näkyvyys erinomainen. Kuva: Marko

RD-kurssin avovesiharjoituksista. Kuva: Marko


Kevääseen liittyi myös rakkaan ystäväni häät, joissa sain kunnian olla kaasona. Polttareita vietettiin Tampere-Kangasala akselilla loppukeväästä iloisissa tunnelmissa. Ystäviä, hyvää ruokaa, iloa, yhdessäoloa ja pelejä. Näistä aineksista oli morsiammen toiveden mukaan polttarit kasattu. Ja taisivat onnistuneet ollakin. Häitä juhlittiin sitten Turussa huhtikuussa.

Me <3

Studio Dance Pitin kevätnäytöksestä minulla on hyvin vähän muistikuvia, sillä esitys osui häiden jälkeiselle päivälle. Silmät ristissä ja pää pyörällä ajelimme häiden jälkeen kohti Kouvolaa, suoraan esiintymispaikalle. Ei varmasti ollut omissa suorituksissa kehumista. Totean ehkä vain, että takarivi oli paras paikka ;) Olin mukana vain showjazzin esityksessä, sillä nykärin harkkoja oli sukellusreissujen vuoksi jäänyt liian monet väliin. Vaikka esitys menikin hieman sumeissa tunnelmissa, nautin kaikista kevään tanssitunneista erittäin paljon :)

Studio Dance Pitin kevätnäytös 2013. Kuva: ??

Kevään ensimmäisten auringonsäteiden lämmitäessä Kouvolan urheilupuiston tartania minun oli titenkin päästävä sinne kirmailemaan. Ja voi sitä iloa, kun pääsin ensimmäisiä vetoja radalle juoksemaan! Tätä iloa kesti ehkäpä kuukauden verran, kunnes tunsin kipua akilleksessa yhden vedon aikana. Huolestuin vähän. Juoksin kuitenkin vielä toisen vedon. Ei tuntunut hyvältä ja lopetin. Annoin akilleksen toipua muutamia päivä ja kun se ei enää oireillut päätin mennä uudestaan juoksemaan. Yksi veto, taas tuntui kipua. Tuntui myös seuraavana päivänä, seuraavalla viikolla ja oikestaan ihan syyskuulle asti.

Tuttu näky kesällä. Kuva: Marko


Kipeytynyt akilles esti lenkkeilyn koko kesän ajan. Kisoja ja tapahtumia, joihin olin kuvitellut osallistuvani, jäi väliin. Tanssitunneilta lähdin kerran jos toisenkin kyyneleet silmissä kotiin. Sattui ja harmitti niin kovasti, kun ei pystynyt tekemään niitä asioita, joita olisin halunnut ja joista koin saavani hurjasti iloa elämääni. Mietin useaan kertaan: "Miksi taas epäonnea kesällä?" Eikö edellisen kesän umpparileikkaus, lenkkipolulle pyörtyminen ja sitä seurannut sukelluskielto riittänyt? Ei auttanut kuin purra hammasta ja yrittää pysytellä positiivisena. Kuntoutin akillesta (kuten olin kilpaurheiluaikoinakin jo tehnyt) kylmällä, antamalla sen levätä ja tekemällä exentrisiä harjoitteita. Syyskussa uskalsin käydä yu-kentän nurmella hölkkäämässä 15 minuuttia. Akilles oli ok. Tein saman uudestaan vielä muutaman kerran ennen kuin uskaltauduin ensimmäiselle lenkille. Ja voi sitä iloa ja onnea, kun ensimmäisen karran huomasin jalan kestävän lenkkeilyä. 

Alkukesän parhaat muistot ovat ehdottomasti Sun Lahti -voimistelutapahtumasta. Olin mukana upeassa kenttänäytöksessä yhdessä tuhansien muiden voimistelijoiden kanssa. Valkea lintu esitettiin Lahdessa ensi kertaa ja vuoden 2015 Helsingin Gymnaestradassa linnut lentävät jälleen stadionille.

Sun Lahti 2013. Valkea Lintu. Koreografia: Riikka Virkajärvi-Johonson.
Kuva: Marko


Mun ja Markon kesä oli sukellusten suhteen melko epäonninen. Muutama kovasti odotettu reissu peruuntui erinäisistä syistä ja kotonakaan ei tullut sitten kovin usein käytyä sukeltamassa. Sentään mökin lähellä sijaitseva louhos käytiin toteamassa lähes sukelluskelvottomaksi. Kiteen Valkiajärvellä sukeltelimme muutamaan otteeseen ja se vasta hieno paikka olikin. Rantavedessä makaava puunrunko oli todellinen ahvenparatiisi ja paikalla oli myös isoja haukia. Kirkas vesi, helppo päästä veteen ja paljon kaloja. I like it!

Valkiajärven kirkasta vettä. Kuva: Marko


Kesälomailtua tuli reilu pari viikkoa. Yksi kesän kohokohdista oli ehdottomasti miun pyörämatka mökille. Marko tuli autolla meidän tavaroiden kanssa. Kuusankoski-Virojoki välinen 90 km pituinen matka taittui noin 5 tunnissa. Sää oli täydellinen: vähän kostea, mutta kuitenkin lämmin. Aurinkokin pilkahteli ja loppumatkasta taisi hartiat vähän palaa. Reitti oli täynnä kumpuilevaa maalaismaisemaa, jota olikin mahtava ihailla. Tämän reissun päätteeksi oli mukava aloittaa lomailu mökillä. Mökkeilyyn kuului tietysti vanhoja perinteitä kunnioittaen pieni ottelu paikallisella yu-kentällä. Itseäni vastaan sain otella ja Marko napsi kuvia.


Lähdönhetkellä 90 kilometriä edessä. Kuva: Marko

Täydellinen mökkikuva <3 Kuva: Marko


Vielä meni 150 cm. Kuva: Marko

Kolmiottelun tulokset, jes! Kuva: Marko


Loppukesällä pääsin viettämään jälleen yhden ihanan pitkän viikonlopun ystäväni kanssa Hangossa. Rakastan merta yli kaiken ja siksi Hanko onkin paikkana todella miun makuun. Voisin istua rantakallioilla vaikka kuinka kauan ja vain katsella merta. Säät suosi meitä, sillä aurinko paistoi lämpimästi ja meillä oli todella mukavaa yhdessä. Käveltiin rantakallioilla, juoksenneltiin rantahiekassa ja kahlailtiin vedessä.




Kesän kääntyessä loppuun odotin jo kuumeisesti uuden tanssikauden alkua. Ja eniten tietysti meidän uuden kehitysryhmä Kerman harkkoja. Ja niitä kannattikin odottaa, sillä ne ovat olleet taatusti syksyn parhaita tunteja. Viikonloppuun on ollut aina mukava hypähtää perjantai-illan tanssitunnin jälkeen, onnellisena ja väsyneenä. Pienemmässä porukassa harjoittelu (meitä on yhdeksän) on ollut mielekästä ja tuottanut tulosta. Paljon olen oppinut uutta, mutta samalla olen huomannut, että nälkä kasvaa syödessä. Syyskauden alussa päätin myös hieman panostaa venyttelyyn/liikkuvuusharjoitteluun, jonka tuloksena spagaati menee joka päivä oikea jalka edessä ja silloin tällöin myös vasen jalka edessä. Vasemmasta jalasta on aikoinaan istuinkyhmyn seudulta revennyt jotain, jonka seurauksena siellä on aika varmasti arpikudosta. Kipua tuntuu välillä enemmän ja välillä vähemmän, siksi tämän jalan kanssa pitää kyllä olla tarkkana jatkuvasti. Tulemme kuitenkin hyvin toimeen :)

Syksyn tanssikausi huipentui joulukuun Joulushowhun Kouvola talolla. Kolme esitystä ja kaikki loppuunmyytyjä. Saimme esiintyä täydelle katsomolle joka kerta. Omat esitykseni (showtanssi, nykytanssi ja kehitysryhmän esitys) menivät hyvin sekä omalta että muiden ryhmäläisten osalta. Kehitysryhmämme Keiju-tanssi sain yleisön kyyneliin… 

Lisää joulunäytöksen tunnelmia löytyy täältä: lomapäivitys ja tanssifiilistelyä.

Studio Dance Pitin Joulushow 2013. Kaikki esiintyjät, niin isot kuin pienet.
Kuva: Viivi Häkkinen


Kroppa ja mieli kaipasivatkin lepoa pitkän syksyn jälkeen ja joulunäytöksistä alkanut loma tuli todella tarpeeseen. Pieni hengähdystauko ihan kaikesta, ajatusten nollausta ja rauhoittumista. Pakko kuitenkin myöntää, että joulunpyhien jälkeen olin jo päälakea myöten täynnä kotoilua ja "hiljaiseloa", joten ilolla olenkin ottanut normaalin loma-arjen vastaan. Menevä ja touhukas tyyppi on tämä nainen nimittäin ;) Tanssitaukoa ehti kertyä muutama viikko ja olikin mukava palata viikonloppuna tanssien pariin tiiviskurssien merkeissä. Kolme päivää showtanssia ja nykytanssia Studio Dance Pitin vierailevien tähtiopettajien (Anu Itkonen ja Matti Tauru) opissa oli erittäin antoisaa. Vauhdikasta menoa, jonka seurauksena kroppa oli aivan jumissa ja mustelmilla navasta alaspäin kurssien päätteeksi. Kurssit olivat kuitenkin ihan jokaisen mustelman ja lihasjumin arvoisia, todellakin! 

Loppiaisen jälkeen onkin sitten takana noin 3 lomailuviikkoa ja uskon, että töihin on mukava palata, vaikka tiedossa onkin kovasti työkiireitä. Työsopimus on tällä hetkellä 2014 vuoden loppuun loppuun, kesällä varmaan taas jatkokuviot selviää, mutta enpä taida olla Kouvolasta mihinkään lähdössä :)

Vuosi 2013 alkaa sitten olla huomista päivää vaille kasassa. Päälimmäisenä tästä vuodesta jäi mieleen ilo ja kiitollisuus mun elämästä yhdessä Markon kanssa <3. Myös vapaa-aika ja harrastukset ovat miulle erittäin tärkeä asia ja siksi olenkin hyvin onnellinen, että olen löytänyt tieni tanssin ihmeelliseen maailmaan. Mitä se tuokaan vielä tullessaan, aika näyttäköön sen <3

Kiitos, jos jaksoit lukea tänne asti. Toivon sinulle mitä parhainta vuotta 2014! 

1 kommentti: