Sivut

tiistai 14. toukokuuta 2013

Viikonloppua ja action run

Olipas vaan mukava viettää pitkä viikonloppu. Istuin sateisen helatorstain yksikseni töissä. Kerrankin sai tehdä töitä ihan rauhassa. Palkkiona tästä sainkin pitää perjantain vapaata. Ja tätä on tulossa lisää, sillä kesä-elokuun olemme Markon kanssa molemmat aina perjantaisin lomalla. Pitkiä viikonloppuja siis tiedossa :) Viime viikonlopulle olin taas tapani mukaan tehnyt pitkän lista asioista, jotka oli jäänyt roikkumaan ja jotka halusin hoitaa pois. Imuri ja ikkunanpesuvälineet olivat majailleet jo hyvän tovin vierashuoneessa odottaen innokasta siivoojaa. No tämä homma oli melko nopesti hoidettu ja nyt ikkunasta aukeaa kirkas maisema. Perjantaina oli Suomen jääkiekkopeli ja sitä lähdimmekin katsomaan kummitädin luokse. Illan ohjelmassa oli kokkailua ja pelin katselua. Resptit valittiin Siken uusimmasta kirjasta: Ruokaa rakkaudella Saarenmaalla. Alkuruokana oli tomaatti-paprika -kastikkeella ja vuohenjuustolla/mozzarellalla kuorrutettuja avokadoja. Pääruuaksi nautimme tomaattikastikkeessa haudutettuja naudanlihakääryleitä salatiin ja uunijuuresten kera. Oli namia, todellakin! Ja kuten Sikellä on aina tapana todeta: "ruuan pitää olla kaunista ja hyvän makuista". Mie olen ihan samaa mieltä.


Lauantaina houkuttelin Markon mukaani Kuusankosken yu-kentälle. Halusin mennä sinne vähän verryttelemään ja juoksemaan muutaman vedon. Lähdettiin sinne sitten yhdessä pyöräilemään. Vähän harhailtiin matkalla, mutta perille löydettiin. Rata olisi kaivannut kipeästi uusimista, mutta eipä se miun menoa haitannut. Lähdin verryttelemään ja Marko jäi virittelemään kameroita. Viihdyttiin ehkäpä tunnin verran kentällä. Tein koordeja ja juoksin muutaman vedon sekä radalla että nurmella (kielloista huolimatta...). Oli lämmin ja aurinko pilkahteli silloin tällöin. Muutama muukin urheilija oli kentälle eksynyt: kaksi nuorta tyttöä oli vetoja juoksemassa. Marko kuvasi myös miun juoksua, kun halusin nähdä kuinka kieroon askellan. Ja juu, juuri niin kierot oli askeleet kuin kuvittelinkin. Korkeushyppyharjoittelun seurauksena toinen lonkka on kiertynyt ulospäin ja se näkyy kyllä heti askelluksessa. Jotain pitäisi ehkä tehdä...

Kuva: Marko


Varpaat tykkää. Kuva: Marko


Ai eiks tänne sais mennä? Kuva: Marko

Viikonlopun puuhasteluihin kuului myös käynti Kouvolan ihanimmassa kukkakaupassa: Rosarium. Kukkakaupan lisäksi täältä löytyy aivan super ihana sisustus- ja lahjatavara -osasto. Voisin ostaa sieltä vaikka kaiken. Paljon kaikkea vanhaa, pastelleja ja kauniita esineitä. Lisäksi siellä on koruja ja yhden korun sitten sorruin ostamaan. Itseasiassa olen tämän kyseisen korun jo kerran ostanut, mutta hävitin sen sitten yhdellä matkalla. Pidin korusta kuitenkin niin paljon, että oli aivan pakko ostaa uusi (mitä turhuutta!!). Toivottavasti se hukattu päätyi sitten jokun muun rannetta koristamaan. Kukkaosastolta mukaan tarttui vaalenpunainen ruusu, joka laitettiin pieneen koriin ja terassille roikkumaan. Lisäksi otimme muutaman orvokin terassia koristamaan. Kiitos rakkalle mummilleni, joka halusi nämä kukat meille ostaa <3 Voi olla, että Rosariumissa pitää vielä käydä uudemman kerran sillä askartelimme viikonloppuna ihanat tikkaat vanhoista heinäseipäistä. Ostin seipäät Kangasalta Pirkan kirpputorikeskuksesta, jossa ne maksoivat 5 €/kpl. Iskä ne sitte mökkireissun yhteydessä toi miulle tänne. Olipas mukava vähän puuhastella ja askarrella. Tikkaisiin olisi tarkoitus kiinnitellä vielä muutama pieni ruukku, joihin tulee orvokkeja.

Saha, pora ja ruuveja. Niillä pärjättiin.

Miun oli sunnuntai-iltana tarkoitus mennä kuuntelemaan Sunnuntai-special messua seurakuntakeskukselle, mutta kuinkas kävikään... Ihana aurinkoinen ilma, kaikki puuhastelut sekä kesästä nauttiminen veivät huomion ja tajusin aivan liian myöhään, että kello oli jo vaikka mitä. Harmittaa kovasti, kun nyt olisi kerrankin ollut aikaa käydä tuossa messussa :( Sunnuntai-iltaisin miulla on usein ollut muuta ohjelmaa ja siksi nämä ovat jääneet väliin. No seuraavalla kerralla yritän olla paikalla. Pakko myöntää, että Kouvolan seurakunnan toiminta on aika vaisua Jyväskylään verrattuna enkä ole löytänyt (tai aikataulut eivät ole sopineet) itselleni oikein mitään mieluisia tapahtumia. Ja miulle riitäisi joku kiva juttu silloin tällöin. Nämä seurakuntatapahtumat ovatkin lähes ainoita asioita, joita jäin Jyväskylästä kaipaamaan. Kaunis kuokkalan kirkko on myös jotain, jonka rauhaa usein kaipaan. Olisin voinut istua siellä vaikka kuinka kauan omiin ajatuksiini vaipuneena ja katsella kaunista alttaria. En tiedä, että vastaavanlaista olisi missään muualla. Vaalean kirkon kauneus on todella sydäntäni lähellä. Mieleni on välillä rauhaton ja kaipaan hiljentymistä. Onneksi osaan palata muistoissani moniin ihaniin hetkiin, tunnelmiin ja tapahtumiin, joista ammennnan voimaa arkeeni. Taizéhen palaan vielä joku päivä, varmasti <3 Siihen asti tyydyn katselemaan tietokoneeni kaunista taustakuvaa Taizén kirkosta.


Kuokkalan kirkko, Jyväskylä

Eilen oli "kisakauden avaus" eli Vartti city action run. Esteitä oli taas 5 km matkalle saatu laitettua ihan tarpeeksi. Viimeiset mehut lähtivät jaloista viimeistään siinä vaiheessa, kun mäkihyppyrinnettä lähdettiin kipuamaan ylöspäin. Huh, huh... sopii mennä koittamaan :) Ja siis kisahan ei todellakaan loppunut rinteen päällä vaan tässä kohdassa olimme ehtineet ehkäpä juuri puoliväliin. Esteitä oli matkan varrella hyvin monenlaisia: konttausta, sokkeloa, narujen ja puomien ylitystä, kantojen päällä hyppelyä ja portaissa juoksua. Minulla ainakin oli todella hauskaa ja oli ihana päästä taas vähän taistelemaan maitohappoja vastaan. Niin ja koska olin naisten sarjan kakkonen sain palkinnoksi sählymailan :)

Loppusuorallan menossa kohti maalia. Kuva: Marko

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti